Ensi keväänä päättyvä pääministeri Petteri Orpon hallituksen kausi on ollut kokoomukselle juhlaa.
Se on ollut oikeistolaisen politiikan aikaa, jolloin kokoomus on saanut toteutettua monia pitkäaikaisia tavoitteitaan.
Kokoomus kokoontuu Jyväskylässä Petteri Orpon johdolla 5.–7.6., ja puolue valitsee Orpon jatkamaan tehtävässään. Orpo on ollut puheenjohtajana 10 vuotta.
Tavoitteiden toteutumisen on tehnyt mahdolliseksi kaksi asiaa: Hallituksen kokoonpano on ollut sopiva. Samoin aika, jota Suomessa nyt eletään, kun julkinen talous on velkaantunut ja turvallisuustilanne kireä.
Aiemmin, kun poliittinen ilmapiiri, hallituskokoonpanot ja strategiat olivat erilaiset, oikeistolaisuutta häivytettiin taka-alalle.
– Kokoomus on nyt päässyt toteuttamaan poliittisten tavoitteidensa ydintä, valtio-opin tutkijatohtori Jussi Westinen Tampereen yliopistosta sanoo.
Huono taloustilanne antoi syyn muutoksille
Hallituksen toisen suuren puolueen kanssa on löytynyt yhteinen linja moniin asioihin.
– Perussuomalaiset on suostunut moniin kokoomuksen tavoitteisiin ja saanut esimerkiksi omia maahanmuuttotavoitteitaan läpi, poliittisen historian tutkija Ilkka Kärrylä Turun yliopistosta sanoo.
Kulttuuri korostaa nyt yksilöä ja markkinatalous on laajentunut.
Vaikka kokoomus on tehnyt rakennemuutosta työelämään, talouskasvu on madellut taantumassa lähes koko hallituskauden. Valtion velka on kasvanut, mikä on kokoomuksen tavoitteiden kannalta nurinkurista.
Toisaalta kokoomuksen on ollut helpompi perustella leikkauksia välttämättömyydellä nyt kuin todella vauhdikkaan talouskasvun aikana, Westinen arvioi.
Tämä muuttui todella: työntekijän asema
Kuluneen kolmen vuoden aikana kokoomuksen pitkäaikaiset tavoitteet ovat alkaneet näkyä elinkeinoelämässä yrittäjän aseman vahvistumisena ja työntekijän aseman heikentymisenä.
Yrittäjän ja elinkeinoelämän asemaa on tuettu esimerkiksi laskemalla yhteisöveroa ja rajoittamalla palkkojen kasvua vientivetoisella palkkamallilla.
– Työmarkkina-asioita ei päätetä kolmikannassa tai ei ole neuvottelutulosta, vaan hallitus päättää, tutkija Ilkka Kärrylä kuvaa suuntaa.
Työntekijöiden lakko-oikeutta on heikennetty, eikä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja voi enää vähentää verotuksessa.
Kärrylän mukaan tämä on ainoa varsinainen järjestelmätason muutos, jonka kokoomus on toteuttanut. Muita järjestelmiä kokoomus ei varsinaisesti ole muuttanut, niihin on vain ollut aiempaa vähemmän rahaa käytettävissä.
”On vastuullista pärjätä ja selviytyä”
Päätöksistä näkyy taustalla oleva ajatus. Sen mukaan jokainen on oman onnensa seppä. Samalla hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita on kevennetty.
– Tämä ei varmasti ole ollut huonoa aikaa kaikista hyvätuloisimmille, sillä leikkaukset eivät ole kohdistuneet heihin, Westinen sanoo.
Jos miettii yhteiskunnan haavoittuvaisimmassa asemassa olevia, heille päätöksillä on ollut paljon kerrannaisvaikutuksia, hän jatkaa.
Yhteiskunnan suojaavat elementit ovat vähentyneet, mikä näkyy sosiaaliturvan uudistamisessa ja työelämäuudistuksissa. On enemmän yksilön vastuulla pärjätä ja selviytyä, kuten moni muukin talousoikeistolainen eurooppalainen puolue korostaa.
Opiskelijoiden tuet ovat pienentyneet ja muuttuneet lainapainotteiseksi. Korkeakouluihin tutkintoa suorittamaan pääsee pian myös maksullista reittiä.
Liberaalit arvot jäivät soraääniksi
Puolueen sisältä on kuulunut arvokeskustelua, tai oikeastaan soraääniä. Ulkoapäin katsoen kokoomus on muuttunut.
– Ainakin julkisuudessa näkyy oikeistolaisempi ja arvokonservatiivisempi linja, Kärrylä sanoo.
– Liberaalimpi ajattelu, sivistysajattelu ja monimuotoisuuden tukeminen on jäänyt paitsioon, kun fokus on ollut talous- ja työmarkkinapolitiikassa ja yhteistyössä perussuomalaisten kanssa.
Kokoomus otti hallituskumppanikseen Riikka Purran perussuomalaiset, jotka ovat saaneet läpi paljon tavoitteitaan. Molemmilla puolueilla on ollut valmiutta leikata.
Westinen sanoo vaalitutkimusten vuodelta 2023 osoittavan, että perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajien välit olivat jo silloin lähentyneet, kun taas perussuomalaisten välit muiden puolueiden kanssa olivat viilentyneet.
Suhde perussuomalaisiin on muuttanut blokkijakoa
Niin sanottu blokkijako on muuttunut Orpon hallituksen kaudella.
Oikeiston blokissa olivat aiemmin perussuomalaiset, kokoomus ja keskusta, vasemmalla taas sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto.
Keskustan kannattajakunta on vaalikauden aikana tehdyissä kyselytutkimuksissa ottanut etäisyyttä kokoomukseen ja perussuomalaisiin ja asemoitunut enemmän vasemmisto- ja oikeistoblokkien keskelle.
Erityisesti perussuomalaisten ja keskustan välit ovat viileät.
Hallituksen merkitys on jopa historiallinen. Suomessa on ollut hallituksia reilut sata vuotta, mutta Westinen muistuttaa Orpon hallituksen olevan ensimmäinen oikeistolainen enemmistöhallitus. Sen päähallituspuolueiden kansanedustajat ja äänestäjät ovat selkeästi poliittisessa oikeistossa.
– Se on itsessään antanut mahdollisuudet toteuttaa todella oikeistolaista politiikkaa ja kokoomuksella pääministeripuolueena on ollut tahtoa uudistaa talous- ja sosiaalipolitiikkaa isollakin kädellä.
Mutta tämä ei tarkoita, että sama jatkuisi. Seuraavat hallitusneuvottelut voivat tuottaa jälleen vaikka minkälaisia kokoonpanoja, Westinen sanoo.
Pääministeripuolueena kokoomuksen kannatus on sahannut ja kauttaaltaan alentunut jonkin verran. Ylen tuoreessa mittauksessa kokoomuksen kannatus oli 18,8 prosenttia.
Puoluekokous suunnittelee tavoitteita kohti ensi vuoden huhtikuun eduskuntavaaleja. Kokoomuksen mielestä seuraavien vaalien teemat ovat talous ja turvallisuus.
