Tällä poliitikolla on kyky itseironiaan, itselleen nauramiseen. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja viljelee huumoria.
Hän väittää, että kaupungilla 'tietäjät tietää', että SDP:n ja kokoomuksen johtama sinipuna on varma seuraava hallitus.
Antti Kurvisella on toisenlainen suunnitelma. Nyt keskustan viikonlopun puoluekokouksen alla hän paljastaa sen.
”Nyt menee niin huonosti, että kirpputoreillakaan ei käy kauppa”
Kurvisen mukaan tulossa on muutosvaalit. Muutosvaalit-sanaa käytetään, kun ennakoidaan vallan vaihtuvan.
– Nyt menee Antti niin huonosti, että kirpputoreillakaan ei käy kauppa, kertoo Kurvinen kansalaiskommentista.
Pessimistinen, pelokas ja pettynyt tunnelma.
Antti Kurvinen Suomen tilanteesta
Puoluekokouksesta Tampereelta pitäisi lähteä selkeä viesti suomalaisille.
– Keskusta on nimenomaan se porukka, joka tarjoaa sen valoisamman vaihtoehdon, paremman vaihtoehdon. Me juuri olemme se, joka antaa ihmisille tulevaisuuden toivoa.
Vaalit ratkeavat puolueiden talousvaihtoehtoihin: miten velkajarru toteutetaan, miten julkista taloutta tervehdytetään.
Velkajarru on eduskuntapuolueiden enemmistön sopimus siitä, että rajoitetaan valtion velkaantumista ja vähennetään velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
- Kolme kiperää kysymystä Kurviselle, ja yksi lisäkysymys, katso video.
Ei enää oppositioon
Antti Kurvinen sanoo, ettei ole oppositioon jäävä tyyppi. Ja jos vaalitulos sallii, ei Kurvisen mukaan keskustankaan pidä toista kautta jumittaa oppositiossa.
– Asetelman pitää olla se, että keskusta saa semmoisen vaalituloksen, että meillä on vähän niin kuin kansan painekin, että kansa lähettää meidät sinne Säätytalolle ja hallitukseen.
Myös tarvittaessa SDP-johtoiseen?
– Joo. Ja kokoomusjohtoiseen. Ei tämä niin fanaattista saa olla. Emme ole sulkeneet yhtään puoluetta pois hallituksesta, jos on sopiva ohjelma ja järkevä porukka.
Keskustaa painavat selvästi vielä kokemukset edellisestä, Sanna Marinin (sd.) hallituksesta. Puoluetta haukuttiin vihervasemmiston aisankannattajaksi.
– Toivoisin, että seuraava hallitus olisi poliittisessa keskustassa. Nyt olisi tarvetta maltillisille voimille, jotka näkevät, että maailma ei ole mustavalkoinen.
Enempää Kurvinen ei ajatustaan avaa.
Jos poliittisen keskustan vastakohtana pidetään puoluekentän laitoja, siellä ovat eduskuntapuolueista vasemmalla vasemmistoliitto ja oikealla perussuomalaiset. Ilmeisesti Kurvinen ei halua niistä kumpaankaan seuraavaan hallitukseen.
Taas ministeriksi?
Kesällä Antti Kurvinen täyttää neljäkymmentä vuotta. Pysäyttävä ikä – kuulemma.
– Jossain kohtaa huomaat, ettet olekaan enää nuorin. Kun ihminen tulee vanhemmaksi, koko ajan huomaa, että olet tyhmempi. Tietääkin vähemmän, tulee elämän edessä nöyräksi.
Toistaiseksi Kurvinen jatkaa politiikassa.
Kun Kurviselta kysyy, mikä ministerisalkku häntä miellyttää eniten, tulee vastaukseksi ensin naurua.
– Ensin pitäisi voittaa vaalit ja päästä tai joutua asialliseen hallitukseen.
Marinin hallituksessa Kurvinen oli tiede- ja kulttuuriministerinä sekä maa- ja metsätalousministerinä.
Keskustassa ei ole ollut tapana päästä pesteihin itse ilmoittautumalla, vaan luottamusta hankkimalla. Kun pitää päänsä matalalla, kaula ei katkea.
Kurviselta tulee vielä monta naurunsekaista ei-sanaa.
Videohaastattelussa hän kuitenkin vastaa, että kaikki salkut ovat mielenkiintoisia. Hän ei siis lopulta kainostele kiinnostustaan ministeriksi.
– Jos soitetaan, niin varmaan vastaan myöntyvästi, mutta ei niitä paikkoja jaeta vielä.
Juhlakokoukseen huonoimmista lähtökohdista sataan vuoteen
Antti Kurvinen asettuu pyydettäessä kuvattavaksi Santeri Alkion muotokuvan alle.
Santeri Alkio oli puolueen pääideologi. Hän jaksoi muistuttaa, että köyhän asiaa ei saa unohtaa. Alkio perusti Etelä-Pohjanmaan nuorsuomalaisen maalaisliiton, josta kehkeytyi Maalaisliitto ja myöhemmin keskusta.
Keskusta juhlii ensi viikonloppuna 120-vuotista taivaltaan Tampereella.
Ryhmyrin luotto keskustan tarpeellisuuteen on vahva – vaikka kaksien viime eduskuntavaalien tulokset ovat olleet huonoimmat sataan vuoteen. Taas on puhuttu auringonlaskun puolueesta, kuten 1970-luvulta lähtien.
– Aina on sanottu, että jälkeen on jäänyt, eikä tarvita enää. Niin vaan on tarvittu. Ja luulen, että tarvitaan tulevinakin vuosikymmeninä.
Muut valtiomiehet Kurvisen työhuoneen seinällä ovat maalaisliitto–keskustan presidentit: Urho Kekkonen, Lauri Kristian Relander ja talvisodan presidentti Kyösti Kallio.
Relanderia Kurvinen kutsuu ensimmäiseksi city-keskustalaiseksi. Relander asui pitkiä aikoja pääkaupunkiseudulla, oli akateemisesti koulutettu ja kielitaitoinen.
Palataan city-keskustalaisuuteen myöhemmin.
Keskustan ongelma: ”Ihan kiva puolue”
Keskustan kannatus on elpynyt sataan vuoteen heikoimmasta vaalituloksesta 2023. Kurvinen arvioi, että puolueen puheenjohtaja Antti Kaikkosen rauhallisuus on palauttanut luottamuksen puolueeseen.
Mutta, keskusta on Kurvisen mukaan edelleen monelle vasta kakkos- tai kolmosvaihtoehto, ei ykkösvaihtoehto.
– Meidän ongelma on se, että me olemme ihan kiva puolue. Kun kansalainen menee äänestämään, niin hän ei just nyt halua äänestää Kurvista ja keskustaa, joku muu on se paras ja ykkönen.
Keskustapomo kehaisee nykyistä päähallituspuolue kokoomusta. Silloinkin kun menee huonosti, kokoomuslaiset muistavat kehua toisiaan.
– Keskustassa oikein ryvetään, me olemme hyviä siinä. Ja jos menee hyvin, sitten me vielä ajatellaan, että kohta tämä kääntyy huonoksi.
Lisää lapsia, työpaikkoja ja tekemistä
Antti Kurvisen reseptissä ihmiset ja yritykset pitää saada kasvuun ja liikkeelle. Kasvu on muutakin kuin talouskasvua, kuten koulutusta.
– Lapsia, työpaikkoja ja tekemistä, kuuluu listaus.
Puheet menevät lähelle synnytystalkoita, johon SDP:n entinen puheenjohtaja Antti Rinne kehotti oppositioaikanaan. Rinne sai moitteita, että lasten hankkiminen on ihmisten oma asia.
Kurvinen muistuttaa, että keskustan yksi vahvuus on edelleen perhepolitiikka. Syntyvyys Suomessa on ennätyksellisen pientä.
– Se on sellainen asia, jota en kasvupolitiikassa halua aliarvioida.
– Lapsilisät eivät ole ensisijainen leikkauskohde. Pitäisi pystyä innostamaan ensimmäisen lapsen syntymään ja pitää huoli neli- tai viisilapsisten perheiden taloustilanteesta.
Lisäksi tarvitaan luottamusta ja ennustettavuutta.
– Kaivokset ja datakeskukset eivät tiedä, mitä tapahtuu. Ei tiedetä, mitä energiapolitiikassa tapahtuu.
Keskustassakin myönnetään, että kahdeksan miljardin euron sopeutukset ensi vaalikaudella, leikkaukset ja veronkorotukset, tarkoittavat ikäviä asioita ihmisille.
– Ihmiset hyväksyisivät, että tulee niitä ikäviä asioita, jos he näkisivät, että on näkymä ja suunnitelma. Nyt politiikassa ajetaan lyhyillä valoilla.
Ei Lindtmanin ”verohelvettiä”
Kurvinen puhuu puhumistaan. Taukoamatta ja kuuluvasti. Toimittajan on vaikea päästä väliin kysymyksillä.
Keskustan ryhmänjohtaja antaa tunnustusta SDP:lle ja sen puheenjohtajalle Antti Lindtmanille, piikin kera.
– He ovat kyenneet kolmen vuoden aikana näyttäytymään eniten vaihtoehtona hallitukselle, parhaiten oppositiosta. Vaihtoehto ei ole ollut selkeä. Eihän oikein tiedetä, mikä se heidän vaihtoehto on, Kurvinen naurahtaa.
Hän epäileekin, että SDP:n kuntohuippu osui liian aikaisin ennen vaaleja.
– Kun prokrammit laitetaan pöydälle, niin tilanne tasoittuu. Heille tulee vaikea hetki. He joutuvat kertomaan ihan oikeasti, mitä he aikovat tehdä.
Keskusta tulkitsee, että demarit aikovat laittaa talouden kuntoon veroja kiristämällä. Keskustalle avautuisi tilaa yrittäjä- ja markkinamyönteisellä vaihtoehdolla.
– Se ei voi olla tämmöinen verohelvetti, niin kuin Lindtman esittää, vain lisää veroja.
– Mutta niitä verojakin joudutaan korottamaan, Kurvinen myöntää.
Ei ole ensimmäinen kerta, kun Kurvinen laukoo täyslaidallisen demareita kohti.
- Katso arkistovideo: Joulukuussa 2019 keskustan entinen puheenjohtaja Katri Kulmuni hieman kainostellen ilmoitti, ettei keskusta luota Antti Rinteeseen pääministerinä. Antti Kurvinen sanoitti Rinteen potkut suoraviivaisemmin.
”Bermudan kolmio” ja city-keskusta
Palataan siihen city-keskustalaisuuteen.
Pohjois-Pohjanmaan maalaisväestön liiton ja Etelä-Pohjanmaan nuorsuomalaisen maalaisliiton perillisellä ei mene etelän suurissa kaupungeissa häävisti.
Helsingin, Turun ja Tampereen kolmio on ruuhka-Suomen ydintä. Kolmiossa ja sen liepeillä on viisi etelän vaalipiiriä, joista valittiin vuonna 2023 yhteensä 111 kansanedustajaa. Keskusta sai niistä viisi.
Viisi!?
Karttaharjoituksen jälkeen ei tarvitse ihmetellä, miksi keskustan on vaikea palata suurimmaksi puolueeksi. Väki on keskittynyt etelään, mutta ei äänestä keskustaa.
Keskustan suuruuden aikana vuonna 2015, Juha Sipilän johtamana puolue sai samalta alueelta 14 edustajaa 107:stä.
Eteläpohjalainen myöntää, että jos aikoo olla vahva aluepuolue, myös etelässä on pakko pärjätä.
Kurvinen lyö tahtia pöytään ja listaa.
– Se on myös lappilaisten, itäsuomalaisten ja pohjalaisten etu, että keskusta pärjää nykyistä paremmin ”Bermudan kolmiossa”.
Alun perin Bermudan kolmio tarkoitti merialuetta Floridasta, Yhdysvalloista itään. Siellä uskottiin tapahtuneen poikkeuksellisen paljon salaperäisiä laivojen ja lentokoneiden katoamisia.
Toivelistalla on Antti Kaikkoselle iso äänipotti Uudeltamaalta, jotta hän vetäisi perässään lisäedustajia. Helsinkiin pitäisi saada taas se ensimmäinen edustaja.
– Se on meille vähän kipeä asia ihan oikeasti. Kaksissa vaaleissa on oltu pois Helsingin kartalta.
Puolueessa käydään jatkuvaa sisäistä keskustelua. Pitäisikö pyrkiä olemaan enemmän etelän pulssilla vai tyystin unohtaa Helsinki ja Uusimaa sekä keskittyä olemaan maaseudun puolue.
Keskustaryhmyri ei kuitenkaan lupaa erillistä kaupunkipolitiikkaa etelän äänestäjien mielistelemiseksi.
– Aina kun me olemme voittaneet, olemme voittaneet samaan aikaan kaupungeissa ja maaseudulla. Ja kun on hävitty, on hävitty molemmissa, erityisen pahasti on hävitty kaupungeissa.
Ensi vuoden vaaleissa keskustalla on Kurvisen mielestä ”pajatso tyhjennettäväksi” perinteisillä vahvoilla alueilla Vaasan, Oulun ja Savo-Karjalan vaalipiireissä. Hänen omalta kotiseudultaan, Vaasaa ympäröivistä pohjalaismaakunnista pitäisi saada jopa kaksi lisäpaikkaa.
