Tasavallan presidentti Alexander Stubb antoi Kultarannassa tänään illalla synkän arvion Lähi-idän tilanteesta. Yhdysvaltain ja Iranin välinen konflikti on kestänyt jo kolme kuukautta, eikä ratkaisua näy.
– Ei tämä hyvältä tällä hetkellä näytä, Stubb totesi.
Presidentti Trump on toistuvasti ilmoittanut rauhansopimuksen olevan ”aivan lähellä”. CNN:n laskelmien mukaan hän on todennut näin jo noin 40 kertaa. Tänään Trump uhkasi jälleen kovilla otteilla – uusilla iskuilla Iraniin ja öljyterminaalien haltuunotolla. Ja jälleen illalla, heti Stubbin haastattelun jälkeen, kertonut peruneensa iskut.
Trump vihjasi myös – jälleen kerran – että mahdollinen sopimus olisi syntymässä.
Stubb kertaa Ylen haastattelussa Iranin sodan neljä asiakysymystä, joista ensimmäinen liittyy uraanin rikastamiseen, toinen Iranin ohjusohjelmaan, kolmas terroristijärjestöjen, Hizbollahin, Hamasin ja huthien tukemiseen – ja neljäs Hormuzinsalmen avaamiseen ja vapaan merenkulun turvaamiseen.
– Jonkinlainen yhdistelmä Hormuzinsalmen avaamisesta ja uraanin rikastamisen lopettamisesta tietyissä aikavälissä olisi se ratkaisu.
– Mutta näitä on nyt veivattu viimeiset kuukaudet, eikä ratkaisuun olla vielä tässä vaiheessa päästy.
Stubbin mukaan iranilaiset ovat hyviä neuvottelemaan, mikä tekee ratkaisun löytämisestä haastavaa. He myös käyttävät Hormuzinsalmea nyt ”ikään kuin ydinaseena”.
– He ymmärtävät, että he pystyvät kuristamaan maailmantaloutta, koska maailmankaupasta noin 20 prosenttia, vähän tuotteesta riippuen, kulkee Hormuzinsalmen läpi, Stubb sanoo.
– Siis sen salmen, jota monet eivät aiemmin edes tienneet olevan olemassa.
Nyt sodan vaikutukset iskevät lannoitteiden kautta ruokaan ja energian hintaan maailmanlaajuisesti. YK:n arvion mukaan jopa 45 miljoonaa ihmistä uhkaa kohdata nälänhädän konfliktin seurauksena.
Vaikea Nato-kokous edessä?
Heinäkuussa Ankarassa pidettävä Naton huippukokouksessa tullaan Stubbin mukaan puhumaan paljon taakanjaosta. Yhdysvallat on vähentämässä panoksiaan Euroopassa.
– Uskon, että paljon keskustelusta tulee kohdistumaan siihen, miten liittolaiset ovat hoitaneet omia sitoumuksiaan, esimerkiksi puolustusmenojen suhteen. Ollaanko matkalla kohti viiden prosentin bkt-osuutta, ja missä vaiheessa ollaan.
– Tällä hetkellä Yhdysvallat vastaa 60 prosentista Naton kyvykkyyksistä, kun muut maat, siis Euroopan maat vastaavat noin 40 prosentista. Varmaan tässä tullaan kohti sellaista 50–50 tilannetta.
Tässä mielessä Yhdysvaltain vetäytyminen ei ole niin katastrofaalinen tilanne kuin sen kenties on näyttänyt. Trumpin Yhdysvallat on kuitenkin jättänyt melkoisen loven luottamukseen.
Euroopan ulkosuhdeasiain neuvoston kyselyn mukaan vain hieman yli kymmenys eurooppalaisista pitää Yhdysvaltoja liittolaisena. Suomessa vastaava osuus on yksi kahdeksasosa.
– Ymmärrän hyvin sen luottamuksen puutteen, Sanoo Stubb.
– Retoriikalla on merkitystä. Siinä vaiheessa, kun retoriikka Eurooppaa kohti on joko kiittämätöntä tai kovaa, niin silloin me reagoimme. Se on hyvinkin inhimillistä.
Presidentti korosti kuitenkin, että sotilaallinen yhteistyö tällä hetkellä Yhdysvaltojen ja vaikkapa Suomen välillä on syvempi kuin mitä se on koskaan aikaisemmin historiallisena aikana ollut.
Kysyttäessä, voiko Suomi luottaa Yhdysvaltojen apuun kriisitilanteessa, Stubb vastasi:
– Tässä vaiheessa toistaiseksi ei ole ollut mitään sellaisia merkkejä, että näin ei tehtäisi.
Hän muistutti myös, että ennen 4.4.2023 kukaan ei olisi esittänyt tätä kysymystä – koska Suomi ei ollut Naton jäsen.
Stubb Ukrainasta: ”Niskan päällä”
Presidentti Alexander Stubb arvioi Kultarantakeskusteluissa, että Ukraina on nyt vahvemmassa asemassa kuin kertaakaan sodan aikana. Arvio perustuu hänen mukaansa faktoihin ja kovaan matematiikkaan.
– Viimeisen kuuden kuukauden aikana, joulukuusta saakka Ukraina on joko eliminoinut tai vammauttanut noin 35 000 venäläistä sotilasta kuukaudessa. Venäjä on kyennyt rekrytoimaan takaisin noin 27 000, Stubb sanoo.
– Toisin sanoen Venäjän asema rintamalla heikkenee.
Stubb toteaa myös, että ensimmäistä kertaa maaliskuussa Ukraina lähetti enemmän drooneja ja pitkän kantaman ohjuksia Venäjälle kuin Venäjä takaisin. Ja huhtikuussa Ukraina otti takaisin enemmän alueita kuin Venäjä kykeni ottamaan.
– Eli nyt ollaan tilanteessa, jossa Ukraina on niskan päällä. Ja tätä olemme viimeisen puolen vuoden aikana yrittäneet viestittää. Ja se viesti perustuu faktoihin.
Tilanne on muuttunut Stubbin mukaan myös Venäjällä. Sodan suosio on kääntynyt laskuun. Ensimmäinen syy siihen ovat Stubbin mukaan juuri iskut kriittiseen energia- ja sotilasinfrastruktuuriin.
– Ja toinen on se, että Venäjä on pariin otteeseen joutunut sulkemaan internetin, Telegramin ja Whatsappin.
Sota on siis tullut venäläisten elämään. Kokonaan toinen kysymys on, milloin rauhanneuvottelut alkavat.
– Rauhanneuvottelut olisi hyvä saada uudestaan käyntiin, mutta tällä hetkellä näyttää kyllä siltä, että tänä vuonna vielä sota jatkuu.
Mitä tarvittaisiin, että Putin muuttaa mielensä? Siihen Stubbin mukaan Venäjän talousongelmat eivät riitä – eikä siihen riitä menetetyt venäläiset sotilaat.
– Mutta jos regiimi jollain tavalla heikkenee, niin se voi potentiaalisesti sen muuttaa. Mutta meidän omissa skenaarioissa, niin me näemme sodan tällä hetkellä jatkuvan.
