Olemme sopineet kansanedustaja Matias Mäkysen (sd.) kanssa haastattelun Hakaniemen torille. Mäkynen on luvannut kertoa uutisia, jotka liittyvät hänen asemaansa puolueen johdossa.
Kysytään siis päällimmäinen kysymys heti pois alta. Pyritkö jatkokaudelle varapuheenjohtajana toukokuun puoluekokouksessa?
– En pyri. Olen toiminut SDP:n puoluejohdossa lähes kymmenen vuotta ja koen, että nyt on hyvä jatkaa toimintaa muissa tehtävissä.
Ratkaisua ei voi pitää täytenä yllätyksenä. Mäkynen on ollut useasta asiasta eri mieltä SDP:n eduskuntaryhmän kanssa tämän hallituskauden aikana.
Hän on tuonut eriävän mielipiteensä ryhmässä esille muun muassa puolueiden välisessä velkajarrusovussa ja niin sanotussa rajalaissa.
Mäkynen kuitenkin sanoo, etteivät erimielisyydet eduskuntaryhmän ja sen johdon kanssa ole ainoa syy, miksi hän jättää varapuheenjohtajavaalit väliin.
– Mielestäni on selvää, että kun on isoja linjakysymyksiä ja -muutoksia, joita tapahtuu politiikassa ja puolueessa, niin totta kai ne vaikuttavat, mutta ne eivät ole mikään syy astua syrjään.
Mäkysen mukaan on luonnollista, että SDP:n kokoisessa puolueessa tulee erimielisyyksiä tunteita herättävistä asiakysymyksistä.
Moniäänisyys on vähentynyt SDP:ssä
Mäkysen mukaan moniäänisyys ja erilaisten mielipiteiden sietäminen on vähentynyt viime vuosien aikana SDP:ssä. Kritiikki osuu väistämättä Antti Lindtmanin kauteen, sillä tämä on ollut puolueen puheenjohtaja lähes kolme vuotta.
– Sietokyky käydä keskustelua vaikeista asioista on kaventunut. Se on osasyynä ratkaisussani, mutta se ei ole suinkaan ainoa syy.
Mäkysen mukaan sietokyvyn rajat ovat tulleet tällä hallituskaudella vastaan muun muassa velkajarru- ja rajalakikysymyksissä, joissa hallitus on kaivannut opposition tukea.
Näissä asioissa Mäkynen olisi kaivannut laaja-alaisempaa keskustelua puolueen sisällä. Hän vertaa näistä asioista käytyä keskustelua Suomen Nato-jäsenyysprosessiin.
– Meillä oli hyvin laaja-alainen prosessi, jossa oli puoluejäsenistö ja puoluevaltuusto useaan kertaan mukana ennen päätöksentekoa. Eduskuntaryhmä ja puoluehallitus olivat hyvin tiiviisti mukana myös. Ja silloin tehtiin iso linjamuutos SDP:n aiempaan linjaan, jossa kaikki pysyivät mukana.
Mäkynen olisi halunnut, että velkajarrussa olisi näkynyt vahvemmin SDP:n kädenjälki. Tämä olisi edellyttänyt sitä, että paketti olisi mahdollistanut investoinnit puolustuksen lisäksi myös vihreään siirtymään, koulutukseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Mutta miten isot investoinnit ovat mahdollisia tilanteessa, jossa Suomen velkasuhde lähentelee 90 prosenttia?
– Julkisia investointeja tehdään silloin, kun ajatellaan, että niillä on selkeä tuotto, joka vahvistaa julkista taloutta tietysti mieluiten mahdollisimman nopeasti. Mutta joskus tuotto tulee pidemmällä aikavälillä.
Mäkynen arvioi, että investoinnit erityisesti vihreään talouteen ja koulutukseen maksavat itsensä takaisin.
Mäkynen asettuu ehdolle eduskuntavaaleissa
Mäkynen asettuu ehdolle ensi vuoden eduskuntavaaleissa, ja hän pyrkii vaikuttamaan puolueen linjaan jatkossa puoluejohdon ulkopuolelta.
– Olen kokenut, että nykyisessä roolissa ei ole kauhean helppoa kehittää puolueen aatteellista ajattelua eteenpäin ja tuoda keskusteluun uusia ajatuksia.
Mäkysen rooli on muuttunut myös julkisuudessa. Vielä Sanna Marinin aikana Mäkynen oli vahvasti esillä julkisuudessa, kun keskustelua käytiin talouspolitiikasta.
Tällä hallituskaudella demareiden linjaa vetää usein julkisuudessa kansanedustaja Joona Räsänen, joka on myös valtiovarainvaliokunnan jäsen. Mäkysen mukaan asetelma ei ole vaikuttanut siihen, että hän vetäytyy varapuheenjohtajakisasta.
– En saanut viime hallituskaudella Sanna Marinilta mitään toimeksiantoa puhua talousasioista. Kyse oli enemmän siitä, että media kutsui minut puolueen edustajaksi lähetyksiin.
Mäkynen arvioi, että monet ajattelivat hänen edustavan Marinin talousajattelua hyvin. Joona Räsäsen hän arvioi edustavan Antti Lindtmanin linjaa selkeämmin kuin hän.
Räsästä hän arvostaa suorapuheisuudesta, jolloin talouspolitiikasta voidaan käydä julkista keskustelua avoimesti.
– Pidän sitä tosi arvokkaana, vaikka en kaikesta samaa mieltä olisikaan.
Puolueen linja on muuttunut Lindtmanin johdolla
Mäkynen pitää luonnollisena, että Antti Lindtmanin johdolla puolueen linja varsinkin talouspolitiikassa on muuttunut. Puheenjohtaja vaikuttaa aina suuntaan, joka puolueessa otetaan.
– Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet talouspolitiikassa. Ja siinä olen ollut aiemmalla linjalla.
Mäkynen kuvaa entisen puheenjohtajan Marinin aikaista linjaa eduskuntavaalien aikaisilla kampanjateemoilla.
– Julkisen talouden alijäämät olivat pienentyneet ja työllisyys oli ennätysvahvalla tasolla niiden valintojen myötä, joita tehtiin. Sanoimme vaaleissa, että sosiaaliturvasta, koulutuksesta ja sote-palveluista emme halua leikata, kun taloutta tasapainotetaan.
Tilanne on Mäkysen mukaan nyt eri. Hallituksen ”leikkauspolitiikka” on pitkittänyt heikkoa taloustilannetta ja velkajarru uhkaa pitkittää sitä entisestään.
Samalla Mäkysen mukaan velkajarruun sitoutuminen voi tarkoittaa sitä, ettei mitään sektoria voida suojata leikkauksilta. Kaikki eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat sopineet, että julkista taloutta vahvistetaan ensi hallituskaudella 8 – 11 miljardilla eurolla.
– Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat julkisesti sanoneet, että on tosi vaikea suojata hyvinvointivaltion ytimiäkään.
Mäkynen viittaa valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelän haastatteluun Helsingin Sanomissa. Niemelän mukaan yksilöiden hoivavastuuta tulisi kasvattaa tulevaisuudessa.
Mäkysen mukaan tällaiset puheenvuorot saavat ihmiset säästämään entistä enemmän, kun he varautuvat tulevaisuuden kuluihin.
