Sm4
| Sm4 | |
|---|---|
 Sm4 uudistetulla matkustajainformaatiojärjestelmällä |
|
Perustiedot |
|
| Tyyppi | sähkömoottorijuna |
| Liikennöitsijä | VR-Yhtymä |
| Valmistaja | Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles (CAF), Alstom, Fiat Ferroviaria |
| Lukumäärä | 30 |
| Valmistusvuodet | 1998–1999, 2004–2005 |
| Peruskorjattu | 2013–2016, 2024–2025 |
| Numerointi | 6301/6401–6330/6430 |
| Istumapaikkoja | 192 |
| Lempinimi | Pupu |
Tekniset tiedot |
|
| Huippunopeus | 160 km/h |
| Paino | 114 t |
| Pituus | 54 370 mm |
| Leveys | 3 240 mm |
| Korkeus | 4 400 mm |
| Pyörästö | 2′Bo′+Bo′2′ |
| Pyörästön pituus | 2 500 + 19 000 mm |
| Suurin akselipaino | 14,25 t |
| Moottori | 4 × Parizzi MTA -4/310 |
| Koneteho | |
| • jatkuva teho | 1 200 kW |
 Sm4:n matkustamoa |
|
Sm4 on espanjalaisen CAF:n valmistama sähkömoottorijuna, joka on käytössä lähijunaliikenteessä eteläisessä Suomessa. Sm4-junasarjan lempinimi on Pupu.[1]
VR-yhtymä tilasi junia kaikkiaan 30 kappaletta vuosina 1997–2005. Ne siirtyivät maaliskuussa 2026 VR:ltä Railstockin omistukseen.[2] VR operoi yksiköitä Railstockin vuokralaisena ainakin vuoteen 2030 päättyvän ostoliikennesopimuskauden ajan.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]VR tilasi junia ensin 10 kappaletta vuonna 1997 ja sai ensimmäiset yksiköt käyttöönsä vuonna 1999.[4] Kesäkuussa 2002 VR tilasi junia 20 yksikköä lisää ja ne toimitettiin vuosina 2004 ja 2005. Nämä yksiköt valmisti ranskalainen Alstom.[5] Sähköjärjestelmät kaikkiin yksiköihin on valmistanut italialainen Ferroviaria Elettromeccanica Parizzi,[6] joka oli aluksi Fiatin ja sittemmin vuodesta 2000 Alstomin omistuksessa.
Toisen tilaussarjan junat hankittiin Kerava–Lahti-oikoradan valmistumisen yhteydessä korvaamaan Sm1- ja Sm2-yksiköt pääkaupunkiseudun pitkillä linjoilla Riihimäelle ja Lahteen. Niitä käytettiin alussa rinnakkain vanhojen Sm1- ja Sm2-yksiköiden kanssa, mutta nykyään R- ja Z-junat ajetaan lähes poikkeuksetta Sm4-yksiköillä. Kuitenkin osa Helsingin ja Kouvolan välisistä Z-junista sekä Helsingin ja Riihimäen välisistä R- ja T-junista ajetaan myös Sm2-yksiköillä. Sm4-junat on teknisesti ja sisätilaratkaisuiltaan tarkoitettu pitkille reiteille, mutta niitä käytettiin pitkään myös lyhyillä linjoilla, koska saatavilla ei ollut muuta matalalattiakalustoa. Uudet Stadler Railin valmistamat matalalattiaiset Sm5-junat ovat vapauttaneet Sm4-junat lyhyiltä kaupunkireiteiltä kokonaan. Sm4-yksiköitä käytetään lisäksi Riihimäen ja Nokian sekä Helsingin ja Hangon välisessä VR-lähiliikenteessä.
Tekniikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Junayksiköiden huippunopeus on 160 km/h ja yksiköitä voidaan linjaliikenteessä kytkeä viisi peräkkäin, mutta käytännössä pisin juna on neljä yksikköä.[6] Junat ovat aikaisempaa ympäristöystävällisempiä, sillä osa jarrutusenergiasta syötetään takaisin sähköverkkoon. Junayksiköiden sisälle on asennettu valvontakamerat sekä näyttöruudut, joilla matkustajille voidaan tiedottaa esimerkiksi seuraavista pysähdyksistä. Yksiköt ovat myös osittain matalalattiaisia ja niissä on inva-WC:t.[7]
Sm4-junayksiköt maalattiin alun perin punavalkoisiksi. Junat maalattiin vihreävalkoiseen väritykseen vuosina 2010–2014[8][9]. Kaikkiin juniin suoritettiin lisäksi peruskorjaus Hyvinkään konepajalla vuosina 2013–2016. Tämä niin sanottu RG-huolto suoritettiin yksikkö kerrallaan, kun junalla oli ajettu 2,4 miljoonaa kilometriä. Huollossa saneerattiin tekniikkaa tarvittaessa sekä peruskorjattiin kaikki isot mekaaniset osat kuten telit ja jarrut. Sisustusta siistittiin ja penkkien verhoilu sekä lattiamatot uusittiin. Lisäksi ikkunalasit tummennettiin ja niistä poistettiin verhot.[10]
Sm4-junayksiköiden matkustajainformaatiojärjestelmä ja hätäpuhelimet päivitettiin vuosien 2024 ja 2025 aikana.[11] Ensimmäinen uudistettu juna oli kaupallisessa liikenteessä huhtikuussa 2024 ja viimeinen palasi uudistettuna liikenteeseen helmikuussa 2025.[12]
Valmistusvuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1999: 6301/6401–6310/6410
- 2004: 6311/6411–6324/6424
- 2005: 6325/6425–6330/6430
Lähde:[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Moottorivaunut, moottori- ja sähköveturit Suomen rautatiehistoriallinen seura ry. Arkistoitu 1.8.2021. Viitattu 25.4.2021.
- ↑ Valtion rahoittaman henkilöjunaliikenteen kalustoa siirtyy VR-Yhtymästä Suomen Ostoliikennekalustolle Valtioneuvosto. 11.2.2026. Viitattu 5.3.2026.
- ↑ Valtion rahoittaman henkilöjunaliikenteen kalustoa siirtyy VR-Yhtymästä Suomen Ostoliikennekalustolle Valtioneuvosto. 11.2.2026. Viitattu 5.3.2026.
- ↑ Seisake.net - Sm4 www.seisake.net. Viitattu 5.3.2026.
- ↑ Rautatieuutiset 2002 Resiina-lehti. Viitattu 25.4.2021.
- 1 2 3 Kalusto Suomen Raitiotieseura ry. Viitattu 25.4.2021.
- ↑ Lähijunat VR. Viitattu 25.4.2021.
- ↑ Tasoristeys 4/2010 Resiina-lehti. Viitattu 25.4.2021.
- ↑ Tasoristeys 2/2014 Resiina-lehti. Viitattu 25.4.2021.
- ↑ Lahteenkin tuleviin paikallisjuniin uutta ilmettä Etelä-Suomen Sanomat. 16.4.2013. Viitattu 25.4.2021.
- ↑ Tasoristeys 1/2024 Resiina-lehti. Viitattu 27.9.2024.
- ↑ Tasoristeys 2/2024 Resiina-lehti. Viitattu 27.9.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sm4 Wikimedia Commonsissa
| Dieselveturit ja ‑moottorijunat |
| ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähköveturit ja ‑moottorijunat |
| ||||||
| Höyryveturit | A1 • A2 • B1 • C1 • Hr1 • Hv1 • Hv2 • Hv3 • Hv4 • Pr1 • Pr2 • Tr1 • Tr2 • Tk3 • Tv1 • Vr1 • Vr2 • Vr3 • Vr4/Vr5 • Vk4 | ||||||
| Ratatyökoneet ja pienveturit | Tve1 • Tve2 • Tve3 • Tve4 • Tve5 • Tka6 • Tka7 • Tka8 • Tka9 • Ttm1 • Ttr1 51 • Ttr | ||||||
| Koeveturit ja ‑moottorijunat | Dr15 • Dm1 • Dm10 • Dm11 • Sv1 |
