Se oli tavallinen heinäkuinen torstaipäivä, kun mustaan huppariin pukeutunut mies kiipesi väkisin apteekin tiskin sekä turvaesteiden yli ja ryösti lääkkeitä Jyväskylässä.
Rauhallisella asuinalueella sijaitsevassa sivuapteekissa se oli jo toinen kerta tänä kesänä.
Apteekkari Eija Joki kertoo, että hän on nyt päättänyt sulkea apteekin.
– Se oli viimeinen pisara. Tämä on ennen kaikkea työturvallisuusasia.
Pieneen Lohikosken apteekkiin murtauduttiin aikaisemmin öisin. Murrot alkoivat tapahtua koronapandemian jälkeen.
Joki asennutti oviin ja ikkunoihin kalterit. Murrot loppuivat, ja he saivat olla muutaman vuoden rauhassa.
Poliisihallituksen tilastojen mukaan apteekeissa tehdään nyt aiempaa enemmän omaisuusrikoksia.
Tilastoihin on kirjattu törkeitä ryöstöjä tänä keväänä jo kaksi, kun aiempina kahtena vuotena niitä ei ollut yhtään.
Apteekkiryöstöjä ja ryöstön yrityksiä oli vuonna 2024 seitsemän ja viime vuonna kahdeksan. Tänä vuonna niitä on kirjattu viisi.
Varkauksia on tänä vuonna tehty lähes kolmannes enemmän kuin kahden edellisen vuoden vastaavana aikana.
Näpistysten määrä on lisääntynyt viime vuosina tasaisesti.
Määrät ovat todennäköisesti vieläkin suurempia, sillä poliisin tilastojärjestelmästä ei löydy suoraan tietoa, mitkä rikokset kohdistuvat apteekkeihin. Esimerkiksi Lohikosken apteekkiin tehtyjä tämän kesän ryöstöjä ei ole kirjattu tähän tilastoon.
Vaikka lääkkeitä varastaessa ei käyttäisi asetta tai uhkailisi sillä, voi tilanne silti täyttää ryöstön tunnusmerkit.
Ennen tämän kesän ryöstöjä Lohikosken apteekista on viety lääkkeitä tiski ylittämällä kolmesti.
Tiskille ja sen viereen on rakennettu 160 cm korkeat lasiseinä ja -ovi esteeksi.
Myöhemmin lasiseinien ylle on vielä lisätty teräviä rautapalkkeja, mutta nekään eivät ole ryöstäjiä pidätelleet.
Joki sanoo, että on jo pitkään pohtinut sivuapteekin kannattavuutta ja kohtaloa.
Viime vuosien investoinnit turvallisuuteen tekevät myynnistä kannattamatonta.
– Huoli työntekijöiden turvallisuudesta painaa nyt eniten vaakakupissa, Joki kertoo.
Tekijät nopeasti poliisin haaviin
Apteekkeihin kohdistuviin omaisuusrikoksiin syyllistyvät usein samat tekijät.
Sisä-Suomen poliisin rikosylikomisario Eeva-Maria Tahvanaisen mukaan varkaat yrittävät saada huumaavia lääkkeitä, ja poliisi saa tapaukset yleensä selvitettyä.
Yleensä poliisi tietää päihdetaustaiset tekijät entuudestaan.
– Tapaukset johtavat usein vangitsemisiin, ja silloin apteekeissa on hetken aikaa rauhallisempaa.
Tahvanaisen mukaan omaisuusrikokset kohdistuvat erityisesti kivijalkaliikkeisiin. Ostoskeskusten apteekeissa kiinnijäämisen riski on suuri.
– Kauppakeskuksissa on turvajärjestelyjä ja järjestyksenvalvojia, poistuminen sieltä on vaikeampaa kuin kivijalkamyymälästä, sanoo Tahvanainen.
Huoli työturvallisuudesta isoin ongelma
Myös muita apteekkeja on ryöstetty ja yritetty ryöstää viime vuosina Jyväskylässä.
Jyväskyläläinen apteekkari Satu Rantakangas kertoo, että on erityisen huolissaan työturvallisuudesta.
– Vaikka saaliit jäävät pieniksi ja ryöstäjät ovat aina jääneet kiinni, se on stressaava kokemus koko työyhteisölle.
Lisäksi on vaarana, että osa ryöstösaaliista päätyy katukauppaan.
Rantakangas kertoo, että työntekijät saavat koulutusta ryöstötilanteita varten ja tapahtumat käydään aina huolellisesti läpi heidän kanssaan.
– Jokainen kokee ryöstötilanteen omalla tavallaan, mutta ne voivat aiheuttaa pelkoa.
Päihteiden käyttöön puututtava varhain
Rantakankaan mukaan myös näpistykset ja varkaudet ovat heillä lisääntyneet. Hänen mukaansa taustalla on monia syitä.
Paperireseptien korvautuminen sähköisillä on voinut lisätä ryöstöyrityksiä. Reseptejä ei voi enää väärentää, ja päällekkäisien reseptien hankkiminen on vaikeampaa kuin aikaisemmin.
Lääkeryöstöt liittyvät myös Rantakankaan mukaan yleensä aina päihdekäyttöön.
– Lapsille tulee puhua päihteiden vaarallisuudesta oikealla tavalla, ja päihteidenkäyttäjien pitäisi saada apua matalalla kynnyksellä.
Myös Apteekkariliitossa on tunnistettu rikosten lisääntyminen.
Viestintäjohtaja Pipsa Lotta Marjamäki kertoo, että apteekeissa näkyvät samat yhteiskunnan ilmiöt kuin muissakin palveluissa.
– Apteekeissa asioidaan yli 60 miljoonaa kertaa vuodessa ja se on ainoa terveyspalvelu, jonne pääsee ilman yhteydenottoa tai ajanvarausta, Marjamäki sanoo.
