Monet vuokranantajat vastustavat lakimuutosta, jonka mukaan vuokranantajan pitäisi tarkastaa vuokralaisen tulot säännöllisin väliajoin myös asumisen aikana.
Lakimuutos koskisi valtion tukemia vuokra-asuntoja, joissa tuloraja esimerkiksi yksin asuvalla on 3540 euroa kuukaudessa.
Jos tulorajat ylittyisivät, vuokranantaja voisi irtisanoa vuokralaisen. Nykyisellään asukkaiden tulot tarkastetaan, kun asukas muuttaa taloon tai vaihtaa asuntoa.
Suomen suurin vuokranantaja Heka, monet muut vuokranantajat sekä vuokralaisten edustajat vastustavat ympäristöministeriölle lähettämissään lausunnoissa kovasanaisesti ehdotusta.
Ne pitävät sitä kohtuuttomana ja ylimitoitettuna saatavaan hyötyyn nähden.
Heka vastustaa 100 000 asukkaan tarkastusrumbaa
Asukkaiden tulojen säännöllinen tarkastaminen aiheuttaisi valtavasti työtä ja kuluja – ja voisivat lisätä asuntojen tyhjäkäyntiä entisestään ja osaltaan näkyä vuokrien korotuksina.
Hekan 55 000 asunnosta noin 1 600 on tyhjillään jatkuvasti, ja käyttöaste on pudonnut muutamassa vuodessa lähes 95 prosenttiin.
Hekan toimitusjohtaja Maria Aspalan mukaan valtion tukemia vuokra-asuntoja tulee tarjota niitä eniten tarvitseville. Hän muistuttaa, että asukasvalinnassa tarkastetaan jo nyt asunnon tarve, tulot ja varallisuus.
– Vastustamme sitä, että vuokranantajille asetettaisiin hyvin laaja velvollisuus seurata jo nykyisin asunnossa asuvien ruokakuntien tuloja ja varallisuutta.
Hekan kokoisessa yhtiössä tämä tarkoittaa lähes sadantuhannen asukkaan tulojen tarkastamista.
– Menettely edellyttäisi uusia tietojärjestelmiä, henkilöstöresursseja ja hyvin laajaa henkilötietojen käsittelyä.
Heka: Asukkaiden kyttäämistä
Heka käyttää lausunnossaan poikkeuksellisen kovaa kieltä: sen mukaan tulojen tarkastaminen saattaisi tuntua asukkaan kyttäämiseltä.
– Emme halua, että rakennetaan järjestelmää, joka saa asukkaat kokemaan, että heidän kotinsa ei ole pysyvä tai että heidän yksityiselämäänsä seurataan jatkuvasti, sanoo Hekan toimitusjohtaja Maria Aspala.
Tulorajojen tarkkailu voi Hekan mukaan synnyttää epävarmuutta siitä, voiko asukas tehdä lisää työvuoroja tai ottaa vastaan palkankorotusta kodin menettämisen pelossa.
– Varallisuustiedot ovat ihmisen yksityiselämän kannalta erittäin merkittäviä henkilötietoja, ja niiden kerääminen pitää perustua täsmälliseen lainsäädäntöön ja rajautua vain välttämättömiin tarpeisiin, sanoo myös Aspala.
On mysteeri, miten valvonta tapahtuisi
Yksityisyyden suojasta on huolissaan myös Oulun suurin vuokranantaja.
– Meille lakihanke näyttäytyy täysin ylimitoitettuna, sanoo Sivakka Oy:n toimitusjohtaja Raimo Hätälä.
Myös Hätälä sanoo, ettei yhtiö halua asettua kyttäävän tulojenvalvojan rooliin.
– Meille on täysi mysteeri, että millä keinoilla meille edes annettaisiin oikeus tarkastella asiakkaiden tuloja.
Myös tietosuojavaltuutettu on esittänyt lausunnoissaan huolensa tulojen tarkastamisesta syntyvistä, henkilötietoja sisältävistä massadatarekistereistä ja tietosuojaloukkausten riskin kasvamisesta.
Pelkona, että joulubonus johtaa kodittomuuteen
Ympäristöministeriö perustelee tulojen tarkastamista sillä, että valtion korkotukilainatuella rakennetut asunnot kohdistuisivat niitä eniten tarvitseville.
Tulorajat ylittyvät eniten pääkaupunkiseudulla ja siellä, missä asuminen on kallista, kuten Helsingin kantakaupungin alueella.
Helsingissä tulorajat ylittyivät vuonna 2022 ympäristöministeriön arvion mukaan noin 7 000 taloudessa.
Aspalan mukaan tulorajat ylittäviä asukkaita on kaupungin vuokra-asunnoissa siis hyvin pieni osa. Hekan asukkaat ovat hänen mukaansa juuri niitä pienituloisia, joille asunnot on tarkoitettu.
– Ympäristöministeriön selvityksestä ei käy myöskään ilmi, kuinka suuria ylitykset ovat. Nehän voivat olla vain joitakin kymppejä.
Pitkäaikainen taloudellinen tilanne ja elämäntilanteen muutokset, kuten eläköityminen, työttömyys tai perhevapaa pitäisi voida myös arvioida.
Samaten äkillisten tulojen, kuten tulospalkkion, lottovoiton tai vaikka kirpputorimyynti saattaa näkyä hetkellisesti pankkitilillä.
– Hetkellinen tulopiikki ei saa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen asumisen jatkumisen suhteen, sanoo Hekan toimitusjohtaja Aspala.
Hekan asukas: Suuri osa ylittää tulorajat
Yle on haastatellut erästä Hekan talossa asuvaa naista, jonka tulot ja elämäntilanne ovat vaihdelleet viime vuosina.
Tällä hetkellä hänen tulonsa ylittävät tulorajat, koska nykyisessä työssä on hyvä palkka.
Nainen asuu lapsensa kanssa kantakaupungin liepeillä Hermannin Muurikujalla.
Tyydyttävässä kunnossa olevan kolmion vuokra on lähes 20 vuotta sitten rakennetussa talossa noin 1 300 euroa kuussa.
Talossa on usein tyhjillään asuntoja, ja paraikaakin Heka ilmoittaa vapaista asunnoista Oikotiellä.
Kohteen vuokrat ylittävät Kelan kohtuullisina pitämät vuokrat, eli niihin ei voi saada täyttä asumis- tai toimeentulotukea.
– Uskon, että talomme asukkaista suurimman osan tulorajat ylittyvät. Eihän heillä muuten olisi varaa asua täällä, Ylen haastattelema nainen sanoo.
Yle ei julkaise naisen nimeä, koska jutussa käsitellään hänen henkilökohtaisia talousasioitaan. Naisen henkilöllisyys on Ylen tiedossa.
Vaikka järjestökentällä työskentelevän naisen tulot ylittävät rajat, tulevia tuloja on vaikea ennustaa.
– Nykyään ei ole neljäkymmentä vuotta kestäviä työsuhteita, vaan työt ovat usein katkonaisia. Omalla alallani ihmisiä lomautetaan ja heitä jää työttömiksi.
Avioeron jälkeen nainen asui lapsensa kanssa aluksi yksiössä samassa talossa. Kolmioon hän muutti, koska ei onnistunut saamaan kaksiota.
Hän muistuttaa, että jos asukkaan palkka on lähellä tulorajoja, asumiskustannuksiin uppoaa herkästi lähes puolet nettotuloista jopa Hekan asunnoissa.
– Itselläni menee tasan 40 prosenttia asumiseen.
Tavalliset ihmiset pois kantakaupungista
Jos Muurikujan naisen tulot nyt tarkastettaisiin, hän joutuisi jälleen muuttamaan lapsensa kanssa.
Edullisemman ja parempikuntoisemman asunnon löytymiseen hän kyllä uskoo, myös yksityisiltä markkinoilta.
– Enemmän kuin oma tilanteeni minua huolestuttaa kuitenkin se, ettei kukaan puutu siihen, että julkista asumistuotantoa ollaan tuhoamassa, hän sanoo.
Hän pitää ympäristöministeriön ehdotusta tulorajojen tarkastamisesta jatkumona hallituksen viime vuosien politiikalle häätää tavalliset ihmiset pois kantakaupungista.
– Pienituloisten ajaminen samoihin taloihin ja alueille lisää huono-osaisuuden kasaantumista ja eriytymistä muualle, hän sanoo.
Eduskunnan olisi tarkoitus käsitellä lakiesitysä syyskuussa.
