Uudet uskonnolliset liikkeet

Uudet uskonnolliset liikkeet tai uususkonnot ovat suhteellisen nuoria, joko kokonaan uusia uskonnollisia liikkeitä, vaihtoehtoisen henkisyyden muotoja tai perinteisistä uskonnoista eronneita ryhmiä. Eri tutkijat määrittelevät vaihtelevasti uususkontoihin kuuluviksi joko toisen maailmansodan jälkeen syntyneet liikkeet, 1900-luvun alun jälkeen syntyneet liikkeet tai jopa paljon vanhemmat liikkeet, jotka ovat nousseet merkittäviksi vasta 1900-luvulla. Uusia uskontoja on syntynyt kautta historian, mutta nykyaikana niiden määrä on kasvanut aiempaa nopeammin.^[1]

Historia ja alkuperä

Monet uudet uskonnolliset liikkeet pohjautuvat vanhempiin uskontoihin. Monet länsimaissa vaikuttavat uususkonnot perustuvat Aasiasta peräisin oleviin uskonnollisiin perinteisiin tai ovat saaneet niistä vaikutteita. Tähän on osaltaan vaikuttanut muuttoliike ja kansainvälistyminen. Länsimaissa on 1500-luvulta lähtien vaikuttanut myös vaihtoehtoinen uskonnollinen perinne, jota on kutsuttu esimerkiksi okkultismiksi tai länsimaiseksi esoteriaksi.^[2]

Lähtökohdat ja pyrkimykset

Useimmat nykyajan uususkonnot syntyvät yhdistelemällä eri uskonnollisia perinteitä. Ne syntyvät usein olemassa olevien uskontojen sisällä, joissa vähemmistöliikkeet voivat kehittää uusia suuntauksia. Vanhoihinkin perinteisiin pohjautuvat uususkonnot ovat samalla seurausta uskonnoissa tapahtuvista muutoksista, joiden avulla ne sopeutuvat uuteen aikaan ja uusiin kannattajiin. Uususkonnoilla on erilaisia pyrkimyksiä: ne voivat pyrkiä hidastamaan muutosta ja säilyttämään vanhaa, nostamaan kunniaan unohdettuja opetuksia tai kytkemään perinteeseen uusia opetuksia. Osa niistä kehittyy omiksi erillisiksi perinteikseen.^[2]

Vakiintuminen ja asema

Monet uususkonnot ovat pieniä ja voivat jäädä lyhytikäisiksi. Monet niistä ovat edelleen kehitysvaiheessa, jossa ne muuttuvat nopeasti ja kokeilevat uusia muotoja niin järjestäytymisen, moraalin kuin pelastusta ja valaistumista koskevien käsitysten suhteen. Tämän epävakauden vuoksi ne kohtaavat usein arvostelua vakiintuneiden uskontojen taholta. Jotkut ovat huolissaan myös uusien uskontojen vaikutuksista yhteiskunnan moraalijärjestykseen. Uususkontoja on joissakin maissa pyritty rajoittamaan, erityisesti silloin, kun jokin niistä osoittautuu väkivaltaiseksi tai lainvastaiseksi.^[2] Uususkontoja kutsutaan joskus kulteiksi, usein kielteisessä ja kiistanalaisessa merkityksessä.^[1]

Ryhmittely

Uususkonnot voidaan ryhmitellä esimerkiksi sen mukaan, mihin ne pohjautuvat:^[3]

Kristinuskoon pohjautuvat liikkeet
Juutalaisuuteen pohjautuvat liikkeet
Islamiin pohjautuvat liikkeet
Zarathustralaisuuteen pohjautuvat liikkeet
Intian uskontoihin pohjautuvat liikkeet
Itä-Aasian uskontoihin pohjautuvat liikkeet
Alkuperäis- ja pakanaperinteisiin pohjautuvat liikkeet
Länsimaiseen esoteriaan ja new age -perinteeseen pohjautuvat liikkeet
Moderniin länsimaiseen kulttuuriin pohjautuvat liikkeet

Uskontotutkijat J. Gordon Melton ja Robert Moore ovat järjestäneet uususkonnot ”perheisiin” sen mukaan, mitä ajatusmaailmaa, elämäntapaa ja perintöä ne edustavat:^[4]

Myöhempien aikojen pyhien perhe: Joseph Smithin ilmoituksiin uskovat liikkeet, kuten mormonit
Kommunaalinen perhe: yhteisöasumista korostavat liikkeet
Metafyysinen perhe: 1800-luvun New Thought -liikkeen ajatuksiin perustuvat liikkeet, jotka korostavat ihmisen kykyä päättää terveydestään, vauraudestaan ja onnestaan oikeanlaisen ajattelun ja asenteen avulla
Spiritualistinen perhe: yliluonnollista, paranormaalia ja salattua korostavat liikkeet, joita ovat esimerkiksi New Age, ufouskonnot ja teosofia
Muinaisen viisauden perhe: muinaisten aikojen okkultistista tietoa korostavat liikkeet
Maaginen perhe: rituaalimagiaa sekä luonnollisia ja yliluonnollisia voimia käyttävät liikkeet, kuten Golden Dawn, druidismi ja wicca
Itäinen perhe: itämaisiin uskontoihin pohjautuvat liikkeet, joissa on usein guruja, tekniikoita, harjoituksia ja filosofioita
Lähi-idän perhe: juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin pohjautuvat liikkeet

Uusia uskonnollisia liikkeitä

Kristinuskoon pohjautuvia

Juutalaisuuteen pohjautuvia

Kabbalah Centre

Islamiin pohjautuvia

Nation of Islam

Intian uskontoihin pohjautuvia

Itä-Aasian uskontoihin pohjautuvia

Alkuperäis- ja pakanaperinteisiin pohjautuvia

Länsimaiseen esoteriaan ja New Age -perinteeseen pohjautuvia

Moderniin länsimaiseen kulttuuriin pohjautuvia

Lähteet

Partridge, Christopher (toim.): Uusien uskontojen käsikirja. Uudet uskonnolliset liikkeet, lahkot ja vaihtoehtoisen henkisyyden muodot. (Encyclopedia of New Religions. New Religious Movements, Sects and Alternative Spiritualities, 2004.) Suomentanut Kanerva Heikkinen ym. Esipuhe: J. Gordon Melton. Helsinki: Kirjapaja, 2006. ISBN 951-607-327-1

Viitteet

1 2 Partridge 2006, s. 14–20.
1 2 3 J. Gordon Melton (Partridge 2006), s. 10–13.
↑ Partridge 2006, s. 7–9.
↑ Partridge 2006, s. 21–22.

Kirjallisuutta

Niemelä, Jussi (toim.): Vanhat jumalat, uudet tulkinnat. Näköaloja uusiin uskontoihin Suomessa. Helsinki: Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos, 2001. ISBN 951-45-9890-3

[melton-14-1] 1 2 Partridge 2006, s. 14–20.

[melton-10-2] 1 2 3 J. Gordon Melton (Partridge 2006), s. 10–13.

[3] Partridge 2006, s. 7–9.

[partridge-perheet-4] Partridge 2006, s. 21–22.

[1]

[2]

[3]

[4]