close
Siirry sisältöön

Sydneyn oopperatalo

Wikipediasta
Sydneyn oopperatalo
The Sydney Opera House
BERJAYA
Sijainti Sydney, Australia
Koordinaatit 33°51′25″S, 151°12′55″E
Rakennustyyppi oopperatalo
Valmistumisvuosi 1973
Suunnittelija Jørn Utzon
Rakennuttaja Civil & Civic
M.R. Hornibrook
Urakoitsija Ove Arup & Partners
Omistaja Sydney Opera House Trust
Haltija New South Wales Ministry of the Arts.
BERJAYA
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Sydneyn oopperatalo on vuonna 1973 valmistunut rakennus Sydneyssä Australiassa. Siinä toimivat Australian ooppera, Australian kamariorkesteri, Sydneyn teatteri, Sydneyn sinfoniaorkesteri ja Australian baletti.

Rakennus sijaitsee hyvin näkyvällä paikalla Bennelong Pointissa Sydneyn satamassa lähellä Sydney Harbour Bridgeä. Sydneyn oopperatalo on yksi 1900-luvun omaperäisimmistä ja kuuluisimmista rakennuksista. Se valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2007 merkittävänä 1900-luvun monumenttina, joka edustaa luovuutta sekä arkkitehtoniselta että rakennussuunnittelun kannalta.[1]

Suunnittelukilpailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sydneyn väkiluku kasvoi 1900-luvun alkupuolelta 500 000 asukkaasta noin 1,5 miljoonaan, mutta kaupungin kulttuuritarjonnan katsottiin jääneen jälkeen sen kasvusta.[2] Vuonna 1947 brittiläinen Eugene Aynsley Goossens nimettiin Sydneyn sinfoniaorkesterin vakituiseksi kapellimestariksi.[3] Hän alkoi muutaman vuoden kuluttua esittää ajatusta kansainvälisen konserttitason rakentamisesta.[2]

Vuonna 1954 Eugene Goossens ja Uuden Etelä-Walesin pääministeri Joseph Cahill päättivät, että Sydney tarvitsi suuren ja modernin esittävän taiteen keskuksen. Päätös herätti 1950-luvun Australiassa merkittävänä ja tulevaisuuteen suuntautuvana hankkeena. Vuonna 1955 Cahill käynnisti kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun uuden oopperatalon suunnittelemiseksi Bennelong Pointille.[2] Kilpailuehdotuksen tuli sisältää kaksi salia, suurempi konsertti- ja musiikki- sekä tanssiesityksiä varten ja pienempi teatteri- ja muita musiikkiesityksiä varten.[4]

Kilpailussa oli mukana 233 suunnitelmaa noin 30 eri maasta. Tammikuussa 1957 voittajaksi valittiin tanskalainen arkkitehti Jørn Utzon (1918–2008).[4][5] Yleisen käsityksen mukaan myöhässä nelihenkisen tuomariston kokoukseen saapunut Eero Saarinen pelasti Utzonin kilpailutyön hylättyjen joukosta ja sai muutkin tuomarit hyväksymään sen voittajaksi. Osavaltion parlamentti myönsi projektille 3,5 miljoonan Australian punnan eli 7 miljoonan Australian dollarin rahoituksen. Rakennuksen oli tarkoitus valmistua tammikuussa 1963.[6]

Rakentaminen ja avajaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
BERJAYA
Oopperatalo rakennusvaiheessa.

Rakennustyöt alkoivat vuonna 1959,[5] mutta hankkeen toteuttaminen kohtasi useita vaikeuksia, jotka johtuivat erityisesti suunnitelman teknisestä haastavuudesta.[4] Sen rakensi insinööriyritys Ove Arup and Partners, ja urakoitsija oli australialainen M R Hornibrook. Rakennusprojektin kulujen voimakas kasvu aiheutti vuonna 1966 sen, että osavaltion hallitus lopetti projektin rahoittamisen. Sen seurauksena Utzon jätti projektin, ja hallitus nimitti siihen uudet arkkitehdit. He tekivät suuria muutoksia rakennuksen sisätilojen suunnitelmiin. Työn valmistumista valvoi arkkitehtiyritys Hall, Todd and Littlemore.[7] Rakennus valmistui vasta 1973,[4] ja rakennuskustannukset olivat lopulta 102 miljoonaa Australian dollaria.[7] Rakennusvaihe työllisti 10 000 ihmistä.[5]

Rakennuksen avasi virallisesti Australian kuningatar Elisabet II 20. lokakuuta 1973.[7] Televisioitu avajaisseremonia sisälsi muun muassa ilotulituksen ja Ludwig van Beethovenin 9. sinfonian esityksen. Utzonia ei ollut kutsuttu, eikä hänen nimeään mainittu tapahtumassa.[6] Oopperatalon ensiesitys oli Sergei Prokofjevin Sota ja rauha.[7]

Myöhemmät rakennustyöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennuksen tulotietä ja etupihaa paranneltiin vuosina 1986–1988. Utzon palkattiin vuonna 1999 kehittämään rakennukselle suunnitteluperiaatteet, joita noudatettaisiin kaikissa myöhemmissä rakennustöissä rakennuksen arkkitehtonisen eheyden turvaamiseksi. Utzonin ensimmäinen toimenpide oli uudistaa vastaanottosali, joka nimettiin vuonna 2004 Utzon Roomiksi.[8]

Vuonna 2006 valmistui Utzonin johtama ulkotilojen muutostyö. Sen yhteydessä rakennuksen länsipuolelle lisättiin lasi-ikkunat, joiden läpi teatterin aulasta pystyi näkemään Sydneyn satamaan. Sisätilojen kunnostuksen yhteydessä rakennukseen sijoitettiin ensimmäinen hissi ja liukuportaat. Utzon uusi myös vanhentunutta ja riittämättömäksi käynyttä oopperasalia.[8]

Sydneyn oopperatalo on mitoiltaan 185 × 120 metriä. Siinä on noin tuhat huonetilaa.[7] Huonetiloihin sisältyy viisi teatterisalia, viisi harjoitustilaa, kaksi pääeteistä, neljä ravintolaa, kuusi baaria sekä useita matkamuistomyymälöitä.

Esityskäytössä olevat salit istumapaikkoineen:[9]

  • konserttisali, 2 679 istumapaikkaa, muun muassa Sydneyn sinfoniaorkesterin esityssali, järjestetään myös populaarimusiikkikonsertteja
  • Joan Sutherland Theatre, 1 507 istumapaikkaa, Australian oopperan ja Australian baletin esityssali
  • draamanäyttämö, 544 istumapaikkaa
  • näytelmätalo, 398 istumapaikkaa
  • studionäyttämö, 280 pysyvää istumapaikkaa

Konserttisalissa sijaitsevat oopperatalon suuret urut, jotka ovat maailman suurimmat mekaaniset urut. Uruissa on yhteensä 10 244 pilliä.[9]

Oopperatalon ulkokatossa on yli miljoona valkoista keraamista laattaa, jotka on valmistettu Ruotsissa.[7] Vaikka laatat on viimeistelty itsepuhdistuviksi, niitä on ajoittain huollettava ja vaihdettava.

BERJAYA
Konserttisalin sisätilat

Sydneyn oopperatalossa toimivat Australian ooppera, Australian kamariorkesteri, Sydneyn teatteri, Sydneyn sinfoniaorkesteri ja Australian baletti.[10] Rakennus on yksi maailman aktiivisimmista esittävän taiteen keskuksista. Siellä järjestetään vuosittain jopa 2500 esitystä, joihin tulee noin 1,5 miljoonaa katsojaa. Vierailijoita rakennuksessa käy vuosittain neljä miljoonaa, ja opastetuille kiertokäynneille osallistuu 200 000 vierailijaa.[7]

  1. ICOMOS: Advisory Body Evaluation UNESCO. Viitattu 28.6.2007.
  2. 1 2 3 Sydney Opera House National Museum of Australia. Viitattu 4.8.2026. (englanniksi)
  3. Sir Eugene Goossen Encyclopædia Britannica. Viitattu 4.8.2026. (englanniksi)
  4. 1 2 3 4 Sydney Opera House Encyclopædia Britannica. Viitattu 4.8.2026. (englanniksi)
  5. 1 2 3 Pesonen, Mikko: Tiesitkö kaikki nämä yksityiskohdat Sydneyn 50-vuotiaasta oopperatalosta? Ilman suomalaistaustaista kilpailutuomaria sitä tuskin edes olisi Yle Uutiset. 29.10.2023. Viitattu 4.8.2026.
  6. 1 2 Timeline: 40 years of the Sydney Opera House ABC News. 22.10.2013. Viitattu 10.3.2017.
  7. 1 2 3 4 5 6 7 Sydney Opera House Australian Government. Arkistoitu 12.3.2017. Viitattu 9.3.2017.
  8. 1 2 Sydney Opera House History Sydney Opera House. Arkistoitu 6.2.2016. Viitattu 10.3.2017.
  9. 1 2 Sydney Opera House Venues (alasivuineen), Sydney Opera House, viitattu 10.3.2017
  10. Sydney Opera House

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]