close
Siirry sisältöön

Hufvudstadsbladet

Wikipediasta
Hufvudstadsbladet
BERJAYA
Hufvudstadsbladet 10. tammikuuta 1865.
Hufvudstadsbladet 10. tammikuuta 1865.
Lehtityyppi sanomalehti
Kustantaja Bonnier
Konstsamfundet
Julkaisija Hufvudstadsbladet Ab
ISSN ISSN 0356-0724
Levikki Laskua 23 172 (LT 2018)[1]
Kokonaislevikki Laskua 29 513 (LT 2018)[1]
Perustettu 1864
Päätoimittaja Kalle Silfverberg
Kotikunta Helsinki
Kotimaa Suomi
Sivukoko tabloidi
Ilmestymistiheys ma–su
Kieli ruotsi
Aiheesta muualla
Kotisivu

Hufvudstadsbladet (lyh. HBL[2]) on Suomen laajalevikkisin ruotsinkielinen sanomalehti.[3] Lehteä julkaistaan Helsingissä, ja siinä käsitellään koko maan asioita.[3] Lehden päätoimittaja on ollut Kalle Silfverberg vuodesta 2023.[4] Lehti ilmestyy päivittäin ja sen painettu levikki on noin 23 000. Vuodesta 2004 lähtien lehti on ollut tabloid-kokoinen.[3]

Päätoimittaja Silfverberg on samalla Hufvudstadsbladet Ab:n (aiemmin KSF Media) kaikkien lehtien vastaava kustantaja.[5] Hänen edeltäjänsä Erja Yläjärvi siirtyi syyskuun 2023 alussa Helsingin Sanomien päätoimittajaksi.[6]

Lehden nimessä oleva sana hufvud kirjoitetaan yhä aiemman ruotsin oikeinkirjoitussäännöstön mukaan; nykyruotsin mukainen muoto olisi huvud.

BERJAYA
Hufvudstadsbladetin talo Mannerheimintiellä.

Hufvudstadsbladetin perusti August Schauman vuonna 1864, ja lehden ensimmäinen numero ilmestyi 5. joulukuuta samana vuonna. Aluksi lehti ilmestyi vain kuudesti viikossa, eikä sitä myyty irtonumerona. Hufvudstadsbladetista tuli jo 1800-luvun lopussa Suomen suurin päivälehti. Vuonna 1885 Hufvudstadsbladet myytiin Arthur R. Frenckellille, joka 1888 perusti oman kirjapainon. Vuonna 1896 se taas hankki haltuunsa Suomen ensimmäisen rotaatiopainon. Oma kirjapainoyhtiö Hufvudstadsbladets Förlags- och Tryckeri Ab perustettiin 1920.

Vuonna 1921 lehden osti Amos Anderson. Hän toimi lehden päätoimittajana vuosina 1922–1936 ja hallituksen puheenjohtajana aina kuolemaansa asti vuoteen 1961. Amos Anderson määräsi omaisuutensa testamentissaan Konstsamfundet-säätiölle, joka on Andersonin kuoleman jälkeen ollut Hufvudstadsbladetin pääomistaja.

Kesäkuun alussa 2023 ruotsalaiseen mediakonserniin Bonnier Groupiin kuuluva Bonnier News osti 51 prosentin osuuden HBL Media -yhtiöstä. Hufvudstadsbladetia ja muita Suomen ruotsinkielisiä lehtiä julkaisevalle, siihen saakka kokonaan Konstsamfundetin omistamalle KSF Media -yhtiölle jäi 49 prosentin vähemmistöosuus. Kauppaan sisältyi pitkäaikainen strateginen yhteistyö Hufvudstadsbladetin ja Ruotsin suurimman päivälehden Dagens Nyheterin välillä.[7]

Päätoimittajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
August Schauman1864–1885
Arthur R. Frenckell1885–1928
Amos Anderson1928–1936
Egidius Ginström1936–1959
Torsten Steinby1960–1974
Jan-Magnus Jansson1974–1987
Håkan Hellberg1987–1992
Bo Stenström1992–1995
Rafael Paro1995–1997
Erik Wahlström1997–2002
Barbro Teir ja Max Arhippainen2002–2008
Hannu Olkinuora2008–2011
Jens Berg2011–2015
Tommy Westerlund2015–2016
Susanna Landor[8]2016–2021
Erja Yläjärvi2021–2023[9]
Kalle Silfverberg2023–
  1. 1 2 Levikkitilasto 2018 Media Audit Finland. Viitattu 19.5.2019.[vanhentunut linkki]
  2. Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 23.2.2013.
  3. 1 2 3 Hufvudstadsbladet lyhyesti Hufvudstadsbladet. Arkistoitu 24.9.2012. Viitattu 28.5.2012.
  4. Silfverberg, Kalle: Hufvudstadsbladet finns till för dig. Hufvudstadsbladet, 6.8.2023, s. 26. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 6.8.2023.
  5. Mankkinen, Jussi: HBL:n uusi päätoimittaja on Kalle Silfverberg Yle Uutiset. 9.5.2023. Viitattu 10.5.2023.
  6. Silfverbergistä HBL:n päätoimittaja. Helsingin Sanomat, 10.5.2023.
  7. Celvin, Gunilla: Historisk affär: HBL får ny majoritetsägare i svenska Bonnier News 1.6.2023. Hufvudstadsbladet.
  8. Susanna Ilmonista tulee HBL:n päätoimittaja Iltalehti. Viitattu 12.6.2019.
  9. Skogberg, Lena: Erja Yläjärvi blir chefredaktör på Helsingin Sanomat. Hufvudstadsbladet 7.3.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]