close
Siirry sisältöön

Chelsea FC

Wikipediasta
Chelsea FC
BERJAYA
Koko nimi Chelsea Football Club
Lempinimet The Blues, Pensioners[1]
Perustettu 1905
Kaupunki Englanti Lontoo, Englanti
Kenttä Stamford Bridge
 kapasiteetti 41 837
Sarja Englannin Valioliiga
Värit          
Omistaja Yhdysvallat Todd Boehly & Beghdad Eghbali
Päävalmentaja Espanja Xabi Alonso[2]
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
}}
Kotipeliasu
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
}}
Vieraspeliasu
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
BERJAYA
}}
Kolmas peliasu

Chelsea Football Club (lempinimi The Blues, aikaisemmin The Pensioners) on vuonna 1905 perustettu Valioliigassa pelaava lontoolainen jalkapalloseura. Chelsea on historiansa aikana voittanut liigamestaruuden kuudesti, FA Cupin kahdeksasti, liigacupin viidesti, Cup-voittajien cupin kahdesti sekä Eurooppa-liigan kahdesti ja Mestarien liigan kaksi kertaa.[3] Se on aina pelannut kotiottelunsa vuonna 1877 valmistuneella Stamford Bridgellä.

Chelsea sijoittuu vuosien 2020–2025 eurooppalaisten seurojen keskinäisessä Uefan seurapisterankingissa sijalle 9.[4]

Perustaminen ja ensimmäiset mestaruudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chelsean perustivat veljekset Gus ja Joseph Mears.[5] He olivat aiemmin ostaneet Fulhamin alueella Lontoossa sijaitsevan Stamford Bridgen stadionin ja tarjonneet sitä vuokralle paikalliselle Fulham FC:lle. Vuokraehdoista ei kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen ja veljekset päättivät perustaa oman seuran pelaamaan stadionille. Chelsea FC perustettiin 10. maaliskuuta 1905 paikallisessa pubissa.[5] Koska Fulham oli jo toisen seuran nimenä, päätettiin seuran nimi ottaa viereisen alueen, Kensington and Chelsean, mukaan. Pian perustamisen jälkeen Chelsea liittyi The Football Leagueen.[5] Se nousi Englannin 1. divisioonaan kauden 1906–1907 päätteeksi. Kauden 1909–1910 päätteeksi se putosi 2. divisioonaan, mutta nousi takaisin kaksi vuotta myöhemmin. Seuran alkuvuodet eivät olleet erityisen menestyksekkäitä. Ainoa merkittävä saavutus oli pääsy 1915 FA Cupin finaaliin, jonka Sheffield United voitti maalein 3–0.[6][7] Sarjassa Chelsea sahasi 1. divisioonan ja 2. divisioonan välillä.

Vuonna 1952 Chelsean manageriksi tuli Englannin maajoukkueen entinen hyökkääjä Ted Drake.[8] Hän aloitti seuran modernisoinnin, perusti nuorisojoukkueita, kehitti harjoitusmenetelmiä ja rakensi joukkueen kokoonpanon uudelleen.[8] Draken johdolla Chelsea ylsi ensimmäiseen mestaruuteensa kaudella 1954–1955.[8] Seuraavalle kaudelle UEFA perusti Euroopan cupin, mutta Englannin jalkapalloliiton ja liigan vastustuksen johdosta Chelsea ei osallistunut cupiin.[8] Mestaruuden jälkeen menestys ei enää jatkunut ja Chelsea juuttui sarjan keskikastin joukkueeksi. Lopulta syksyllä 1961 Drake sai potkut.[9]

BERJAYA
Chelsean joukkue vuodelta 1905.

Draken tilalle tuli joulukuussa 1962 Tommy Docherty. Siinä vaiheessa Chelsea oli sarjan viimeinen eikä hän onnistunut estämään Chelsean putoamista 2. divisioonaan.[10] Docherty nuorensi joukkuetta merkittävästi ja onnistui nostamaan seuran heti takaisin pääsarjatasolle.[9] Hänen johdollaan Chelsea nousi taas taistelemaan mestaruuksista ja cup-pokaaleista. Kaudella 1964–1965 Chelsea oli lähellä liigan, FA Cupin ja liigacupin voittoa, mutta lopulta onnistui voittamaan ainoastaan liigacupin.[9] Dochertyn lähdettyä Chelseasta, Dave Sexton johdatti seuran FA Cupin voittoon 1970,[9] ja seuraavana vuonna Cup-voittajien cupin voittoon Real Madridia vastaan.[11]

Taloudelliset vaikeudet, myyntiennätyksiä ja vuosikymmenten sarjamestaruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvun loppu ja 1980-luku olivat Chelsealle vaikeata aikaa.[11] Stamford Bridgen kunnianhimoinen uudistaminen heikensi seuran taloudellista tilannetta ja siitä aiheutuneet tähtipelaajien myynnit johtivat Chelsea putoamiseen.[11] Samaan aikaan huliganismi vaivasi seuraa. Vuonna 1982, Chelsean ollessa pohjalla, Ken Bates osti velkaisen seuran nimellisellä yhden punnan summalla.[12] Tällöin Stamford Bridgen omistusoikeus oli jo siirtynyt gryndereille ja seuraa uhkasi kotistadionin menetys.[13] Chelsea oli samana vuonna lähellä pudota 3. divisioonaan, mutta seuraavalla kaudella uudistettu joukkue voitti 2. divisioonan ja nousi jälleen pääsarjatasolle.[13] Se putosi jälleen 1988, mutta nousi heti takaisin seuraavana vuonna.[13]

Pitkien oikeustaisteluiden jälkeen Bates onnistui saamaan stadionin omistusoikeudet takaisin seuralle 1992.[14] Kentällä Chelsea ei vakuuttanut vasta perustetussa Valioliigassa, mutta FA Cupissa se pääsi finaaliin ensimmäistä kertaa 24:ään vuoteen vuonna 1994.[14] Vuonna 1996 Chelsean pelaajamanageriksi tuli Euroopan parhaaksi jalkapalloilijaksikin valittu Ruud Gullit.[14] Hän hankki seuraan useita maajoukkuepelaajia ja teki siitä yhden Englannin kärkiseuroista. Gullitin valmennuksessa Chelsea voitti FA Cupin 1997.[14] Gullitin tilalle nimitettiin Gianluca Vialli, jonka johdolla Chelsea voitti liigacupin ja Cup-voittajien cupin 1998 sekä FA Cupin vuonna 2000.[14] Seuraavan kauden alussa Vialli sai potkut huonon kauden alun jälkeen ja tilalle tuli Claudio Ranieri.[15]

BERJAYA
Chelsea Mestarien liigassa 2008.

Kesällä 2003 Bates myi Chelsean venäläiselle miljardöörille Roman Abramovitšille 140 miljoonalla punnalla, mikä oli siihen aikaan kallein englantilaisesta seurasta maksettu summa.[12] Pelaajahankintoihin käytettiin heti 100 miljoonaa puntaa, mutta uusista pelaajista huolimatta Ranieri ei onnistunut voittamaan uuden omistajan haluamia pokaaleja.[15] Ranieri sai kauden jälkeen lähteä vaikka Chelsea sijoittui liigassa toiseksi ja pääsi Mestarien liigassa välieriin. Ranierin tilalle tuli kesällä 2004 portugalilainen José Mourinho.[16] Mourinho johdatti heti Chelsean sen historian parhaaseen kauteen. Ensin se voitti liigacupin ja kauden kruunasi 50 vuoden tauon jälkeen voitettu liigamestaruus.[16][17] Mestarien liigassa Chelsea ylsi puolivälieriin. Kaudella 2005–2006 seura voitti jälleen mestaruuden [17] ja seuraavalla kaudella oli vuorossa FA Cup sekä liigacup.[16]

Nykyaika ja Mestarien liigan mestaruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Menestyksestä huolimatta Abramovitš ja Mourinho riitautuivat ja syyskuussa 2007 Mourinho lähti seurasta.[18] Hänen tilalleen tuli Avram Grant,[19] joka johdatti Chelsean Mestarien liigan finaaliin. Manchester United kuitenkin voitti finaalin rankkarikisassa ja liigassa Chelsea jäi toiseksi. Grant erotettiin muutamaa päivää myöhemmin ja uudeksi manageriksi valittiin brasilialainen Luiz Felipe Scolari.[20] Scolarin valmennuksessa Chelsea hyytyi vahvan alkukauden jälkeen ja helmikuussa 2009 Scolari erotettiin.[21] Uudeksi valmentajaksi valittiin helmikuussa hollantilainen, Venäjän A-maajoukkuetta valmentava Guus Hiddink[22] joka palautti joukkueen takaisin vireeseen. Chelsean onnistui nousemaan mestaruustaistoon Valioliigassa, mutta viimeinen niitti liiga-mestaruudelle oli voittojen keskellä kärsitty 1–0-tappio Tottenham Hotspurille ja maaliton tasapeli Evertonia vastaan. Lopulta Chelsea jäi liigassa kolmanneksi kolmen pisteen päähän toiseksi tulleesta Liverpoolista ja kuuden pisteen päähän mestaruuden jo kolmannen kerran putkeen voittaneesta Manchester Unitedista. Kaudella 2008–09 Valioliigasta jäi kuitenkin jotain positiivistakin, kuten seuran hyökkääjän Nicolas Anelkan maalikuninkuus yhden maalin erolla toiseksi tulleeseen Cristiano Ronaldoon. Hiddinkin viimeinen peli seurassa oli kunniakas, kun hänen johtamansa Chelsea kukisti Evertonin FA Cupin finaalissa 30. toukokuuta 2009 lukemin 2–1.[23]

Finaalin jälkeen Guus Hiddink palasi Venäjän valmennustehtäviin,[23] ja uudeksi manageriksi palkattiin AC Milanin Carlo Ancelotti. Hänen johdollaan Chelsea palasi Valioliigan mestariksi neljän vuoden tauon jälkeen.[24] Kyseisellä kaudella Chelsea teki uuden Valioliigan maaliennätyksen yhden kauden aikana, kun joukkue paukutti 103 maalia yhden kauden sisään. Kausi 2010–2011 alkoi Chelsean kannalta lupaavasti, mutta lopulta Chelsea jäi toiseksi Valioliigassa häviten liigan voittaneelle Manchester Unitedille lopulta 9 pisteen erolla.[25] Mestarien liigassa Chelsea hävisi niin ikään Manchester Unitedille puolivälierissä loppulukemin 3–1.[25]

BERJAYA
Vuoden 2012 Mestarien liigan finaalijoukkueet.

Kauden jälkeen Carlo Ancelotti erotettiin ja tilalle ostettiin FC Portosta 15 miljoonan euron siirtohinnalla portugalilainen André Villas-Boas.[26] Kausi 2011–2012 alkoi Valioliigassa takkuisesti, sillä joukkueen peli ei kulkenut ja lopulta maaliskuussa 2012 Villas-Boas sai potkut valmentajan paikalta joukkueen hävittyä West Bromwich Albionille 1–0.[27] Tilalle valmentajaksi nousi apuvalmentajana toiminut Roberto Di Matteo.[28] Di Matteo sai Chelsean uuteen lentoon vaikka Valioliigassa joukkue olikin lopulta vasta kuudes. Toukokuussa pelatussa FA Cupin finaalissa Chelsea voitti Liverpoolin lukemin 2–1.[28] Mestarien liigassa Chelsea nousi sensaatiomaisesti 3–1 tappioasemasta voittoon Napolia vastaan [29] ja tämän jälkeen joukkue olikin pysäyttämätön. Puolivälierissä Chelsea voitti Benfican yhteismaalein 3–1.[30] Välierässä vastaan tuli hallitseva mestari Barcelona, jonka Chelsea voitti kovalla puolustustyöskentelyllä lopulta 3–2.[31] Finaalissa vastaan asettui kotiareenallaan finaalia pelaamaan päässyt Bayern München, ottelu venyi rangaistuspotkukilpailuun asti ja lopulta Didier Drogba laukoi ratkaisevan maalin.[32] Näin Chelseasta tuli ensimmäinen lontoolainen Mestarien liigan voittaja.[32]

Di Matteo sai potkut marraskuussa 2012, Chelsean saadessa vain 2 voittoa edellisestä kahdeksasta Valioliigaottelusta, sekä hävittyä 0–3 Mestarien liigan lohkovaiheessa Italialaiselle Juventukselle.[28] Hänen tilalleen pestattiin Espanjalainen Rafael Benitez.[33] Hänen johdollaan Chelsea sijoittui kauden 2012–13 Valioliigassa kolmanneksi,[33] sekä voitti ensimmäisenä seurana Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan peräkkäisinä kausina kaataen loppuottelussa Benfican 2–1.[34] Kauden jälkeen Benitez siirtyi Napoliin ja 3. kesäkuuta 2013 seuran peräsimeen palasi Jose Mourinho.[35]

Mourinhon johdolla joukkue oli koko Valioliigakauden 2013-14 kärkikamppailussa mukana, mutta jäi lopulta Liverpoolin ja Manchester Cityn taakse kolmanneksi.[35] Mestarien liigassa joukkue eteni välieriin vierasmaalisäännön turvin 3–3-tuloksella Paris Saint-Germainista, mutta lopulta Atlético Madrid pudotti joukkueen 1–3-lukemin.[35]

Edustusjoukkue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelaajat Valmennusjohto
Nro.Paik.Kan.PelaajaIkäEd. joukkueSopimus
Maalivahdit
1 1M Espanja Robert Sánchez 28 Englanti Brighton & Hove Albion 2030
12 1M Tanska Filip Jørgensen 24 Espanja Villarreal 2031
Puolustajat
3 2P Espanja Marc Cucurella 27 Englanti Brighton & Hove Albion 2028
4 2P Englanti Tosin Adarabioyo 28 Englanti Fulham 2028
5 2P Ranska Benoît Badiashile 25 Monaco AS Monaco 2022
6 2P Englanti Levi Colwill 23 junioriakatemia 2029
14 2P Englanti Trevoh Chalobah 26 junioriakatemia 2028
21 2P Alankomaat Jorrel Hato 20 Alankomaat Ajax 2032
24 2P Englanti Reece James BERJAYA 26 junioriakatemia 2028
27 2P Ranska Malo Gusto 22 Ranska Olympique Lyon 2030
29 2P Ranska Wesley Fofana 25 Englanti Leicester City 2029
34 2P Englanti Josh Acheampong 20 junioriakatemia 2029
Keskikenttäpelaajat
8 3KK Argentiina Enzo Fernández 25 Portugali SL Benfica 2032
14 3KK Portugali Dário Essugo 21 Portugali Sporting CP 2033
17 3KK Brasilia Andrey Santos 22 Brasilia Vasco 2030
25 3KK Ecuador Moisés Caicedo 24 Englanti Brighton & Hove Albion 2031
45 3KK Belgia Roméo Lavia 22 Englanti Southampton 2030
64 3KK Ruotsi Genesis Antwi 19 junioriakatemia 2027
Hyökkääjät
7 4H Portugali Pedro Neto 26 Englanti Wolverhampton Wanderers 2031
9 4H Englanti Liam Delap 23 Englanti Ipswich Town 2031
10 4H Englanti Cole Palmer 24 Englanti Manchester City 2033
11 4H Englanti Jamie Gittens 21 Saksa Borussia Dortmund 2032
15 4H Senegal Nicolas Jackson 24 Espanja Villarreal 2031
18 4H Ranska Christopher Nkunku 28 Saksa RB Leipzig 2029
20 4H Brasilia João Pedro 24 Englanti Brighton & Hove Albion 2033
32 4H Englanti George Tyrique 20 junioriakatemia 2027
41 4H Brasilia Estêvão 19 Brasilia Palmeiras 2033
Päävalmentaja

Italia Enzo Maresca

Apuvalmentaja

Argentiina Willy Caballero
Englanti Danny Walker
Italia Roberto Vitiello

Maalivahtivalmentaja

Englanti Ben Roberts
Italia Michele de Bernardin
Portugali Henrique Hilário
Englanti James Russell


Selite
  • Paik. : Pelipaikka
  • Kan. : Kansalaisuus
  • BERJAYA Kapteeni



Päivitetty 10. elokuuta 2025

Lähde: Chelsea FC

Lainalla olevat pelaajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivitetty 20. elokuuta 2024.[36][37]

Pelaaja Pelipaikka Joukkue Päättymispäivä
Englanti Teddy Sharman-Lowe M Englanti Doncaster Rovers 30. kesäkuuta 2025
Englanti Ted Curd M Englanti Hampton & Richmond Borough 30. kesäkuuta 2025
Wales Eddie Beach M Englanti Crawley Town 31. toukokuuta 2025
Englanti Luke Campbell M Englanti Hendon 31. toukokuuta 2025
Yhdysvallat Gaga Slonina M Englanti Barnsley 31. toukokuuta 2025
Englanti Alfie Gilchrist P Englanti Sheffield United 31. toukokuuta 2025
Argentiina Aarón Anselmino P Argentiina Boca Juniors 30. kesäkuuta 2025
Yhdysvallat Caleb Wiley P Ranska RC Strasbourg 30. kesäkuuta 2025
Ranska Lesley Ugochukwu KK Englanti Southampton 31. toukokuuta 2025
Brasilia Andrey Santos KK Ranska RC Strasbourg 30. kesäkuuta 2025

Siirtohistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päivitetty 20. elokuuta 2024.[38]
Kausi Ostot Myynnit Ostot/Myynnit +- Arvokkain hankinta Siirtosumma Arvokkain myynti Siirtosumma
2025–2026 52,0M € 0 € -52,0M € Brasilia Estêvão 34,0M €
2024–2025 189,0M € 103,0M € -86,0M € Portugali Pedro Neto 60,0M € Alankomaat Ian Maatsen 44,5M €
2023–2024 464,1M € 277,5M € -186,6M € Ecuador Moisés Caicedo 116,0M € Saksa Kai Havertz 75,0M €
2022–2023 630,25M € 67,86M € -562,39M € Argentiina Enzo Fernández 121,0M € Saksa Timo Werner 20,0M €
2021–2022 118,0M € 154,69M € +36,69M € Belgia Romelu Lukaku 113,0M € Englanti Tammy Abraham 41,0M €
2020–2021 247,2M € 57,15M € -190,05M € Saksa Kai Havertz 80,0M € Espanja Álvaro Morata 35,0M €
Yht. 1700,55M € 660,2M € -1040,35M €
Kausi Ostot Myynnit Ostot/Myynnit +- Arvokkain hankinta Siirtosumma Arvokkain myynti Siirtosumma
2019–2020 45,0M € 163,07M € +118,07M € Kroatia Mateo Kovačić 45,0M € Belgia Eden Hazard 120,8M €
2018–2019 208,8M € 83,25M € -125,55M € Espanja Kepa Arrizabalaga 80,0M € Belgia Thibaut Courtois 35,0M €
2017–2018 260,5M € 194,6M € -65,9M € Espanja Álvaro Morata 66,0M € Espanja Diego Costa 60,0M €
2016–2017 132,8M € 108,9M € -23,9M € Belgia Michy Batshuayi 39,0M € Brasilia Oscar 60,0M €
2015–2016 96,5M € 87,49M € -9,01M € Espanja Pedro 27,0M € Brasilia Ramires 28,0M €
2014–2015 137,7M € 142,81M € +5,11M € Espanja Diego Costa 38,0M € Brasilia David Luiz 49,5M €
2013–2014 130,35M € 77,93M € -52,42M € Brasilia Willian 35,5M € Espanja Juan Mata 44,73M €
2012–2013 109,7M € 25,45M € -84,25M € Belgia Eden Hazard 35,0M € Englanti Daniel Sturridge 15,0M €
2011–2012 96,45M € 31,56M € -64,89M € Espanja Juan Mata 26,7M € Venäjä Juri Žirkov 15,0M €
2010–2011 121,5M € 16,5M € -105,0M € Espanja Fernando Torres 58,5M € Portugali Ricardo Carvalho 8,0M €
Yht. 1339,3M € 931,56M € -407,74M €
Kausi Ostot Myynnit Ostot/Myynnit +- Arvokkain hankinta Siirtosumma Arvokkain myynti Siirtosumma
2009–2010 30,0M € 3,8M € -26,2M € Venäjä Juri Žirkov 21,0M € Peru Claudio Pizarro 2,0M €
2008–2009 30,5M € 44,55M € +14,05M € Portugali José Bosingwa 20,5M € Englanti Wayne Bridge 13,0M €
2007–2008 59,0M € 43,65M € -15,35M € Ranska Florent Malouda 19,0M € Alankomaat Arjen Robben 35,0M €
2006–2007 88,98M € 52,6M € -36,38M € Ukraina Andri Ševtšenko 43,88M € Irlanti Damien Duff 15,5M €
2005–2006 91,5M € 34,6M € -56,9M € Ghana Michael Essien 38,0M € Portugali Tiago Mendes 10,1M €
2004–2005 162,4M € 3,3M € -159,1M € Norsunluurannikko Didier Drogba 38,5M € Tanska Jesper Grønkjær 3,3M €
2003–2004 173,7M € 0,95M € -172,75M € Argentiina Hernán Crespo 26,0M € Englanti Leon Knight 0,2M €
2002–2003 0M € 2,1M € +2,1M € Espanja Quique de Lucas Ilmainen Italia Samuele Dalla Bona 1,6M €
2001–2002 49,7M € 14,32M € -35,38M € Englanti Frank Lampard 16,0M € Englanti Jon Harley 5,25M €
2000–2001 52,39M € 37,72M € -14,67M € Alankomaat Jimmy Floyd Hasselbaink 22,5M € Norja Tore André Flo 18,0M €
Yht. 738,17M € 237,59M € -500,58M €
Kausi Ostot Myynnit Ostot/Myynnit +- Arvokkain hankinta Siirtosumma Arvokkain myynti Siirtosumma
1999–2000 26,36M € 7,88M € -18,48M € Englanti Chris Sutton 15,0M € Englanti Michael Duberry 6,75M €
1998–1999 19,3M € 8,05M € -11,25M € Italia Pierluigi Casiraghi 7,75M € Jamaika Frank Sinclair 3,0M €
1997–1998 17,8M € 0,35M € -17,45M € Englanti Graeme Le Saux 10,5M € Norja Frode Grodås 0,35M €
1996–1997 15,57M € 4,59M € -10,98M € Italia Gianfranco Zola 6,2M € Englanti Paul Furlong 2,25M €
1995–1996 1,9M € 1,84M € -0,06M € Wales Mark Hughes 1,9M € Skotlanti David Hopkin 1,28M €
1994–1995 6,13M € 1,75M € -4,38M € Englanti Paul Furlong 3,5M € Englanti Neil Shipperley 1,75M €
1993–1994 3,84M € 4,84M € +1,0M € Englanti Gavin Peacock 1,7M € Irlanti Andy Townsend 2,4M €
1992–1993 2,93M € 5,98M € +3,05M € Englanti Nigel Spackman 0,6M € Skotlanti Tom Boyd 1,13M €
1991–1992 4,24M € 5,24M € +1,0M € Englanti Paul Elliott 1,7M € Skotlanti Gordon Durie 3,3M €
1990–1991 3,9M € 0,51M € -3,9M € Englanti Dennis Wise 2,4M € Englanti Clive Wilson 0,51M €
Yht. 101,97M € 41,03M € -60,94M €

Pelaajien siirtoennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päivitetty 20. elokuuta 2024.[39][40]

Kalleimmat ostot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siirtosumma
121.0M €
116.0M €
113.0M €
80.4M €
80.0M €
80.0M €
70.0M €
66.0M €
65.3M €
64.0M €
Pelaaja
Argentiina Enzo Fernández
Ecuador Moisés Caicedo
Belgia Romelu Lukaku
Ranska Wesley Fofana
Saksa Kai Havertz
Espanja Kepa Arrizabalaga
Ukraina Myh’ailo Mudryk
Espanja Álvaro Morata
Espanja Marc Cucurella
Yhdysvallat Christian Pulisic
Vanha seura
Portugali SL Benfica
Englanti Brighton & Hove Albion
Italia FC Internazionale
Englanti Leicester City
Saksa Bayer Leverkusen
Espanja Athletic Bilbao
Ukraina Šah’tar Donetsk
Espanja Real Madrid
Englanti Brighton & Hove Albion
Saksa Borussia Dortmund
Vuosi
2023
2023
2021
2022
2020
2018
2023
2017
2022
2019

Kalleimmat myynnit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siirtosumma
120.8M €
75.0M €
64.2M €
60.0M €
60.0M€
49.5M €
44.73M €
44.7M€
44.5M €
41.0M €
Pelaaja
Belgia Eden Hazard
Saksa Kai Havertz
Englanti Mason Mount
Espanja Diego Costa
Brasilia Oscar
Brasilia David Luiz
Espanja Juan Mata
Serbia Nemanja Matić
Alankomaat Ian Maatsen
Englanti Tammy Abraham
Uusi seura
Espanja Real Madrid
Englanti Arsenal
Englanti Manchester United
Espanja Atlético Madrid
Kiina Shanghai SIPG
Ranska Paris Saint-Germain
Englanti Manchester United
Englanti Manchester United
Englanti Aston Villa
Italia AS Roma
Vuosi
2019
2023
2023
2018
2017
2014
2014
2017
2024
2021

Chelsean Vuoden pelaaja -palkinnot (1967–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VuosiVoittaja
1967Peter Bonetti
1968Charlie Cooke
1969David Webb
1970John Hollins
1971John Hollins
1972David Webb
1973Peter Osgood
1974Gary Locke
1975Charlie Cooke
1976Ray Wilkins
1977Ray Wilkins
1978Micky Droy
1979Tommy Langley
1980Clive Walker
1981Petar Borota
1982Mike Fillery
1983Joey Jones
1984Pat Nevin
1985David Speedie
1986Eddie Niedzwiecki
1987Pat Nevin
1988Tony Dorigo
1989Graham Roberts
1990Ken Monkou
VuosiVoittaja
1991Andy Townsend
1992Paul Elliott
1993Frank Sinclair
1994Steve Clarke
1995Erland Johnsen
1996Ruud Gullit
1997Mark Hughes
1998Dennis Wise
1999Gianfranco Zola
2000Dennis Wise
2001John Terry
2002Carlo Cudicini
2003Gianfranco Zola
2004Frank Lampard
2005Frank Lampard
2006John Terry
2007Michael Essien
2008Joe Cole
2009Frank Lampard
2010Didier Drogba
2011Petr Čech
2012Juan Mata
2013Juan Mata
2014Eden Hazard
VuosiVoittaja
2015Eden Hazard
2016Willian
2017Eden Hazard
2018N'Golo Kanté
2019Eden Hazard
2020Mateo Kovačić
2021Mason Mount
2022Mason Mount
2023Thiago Silva
2024Cole Palmer
2025Moisés Caicedo

Lähde: [41]

Chelsean managerit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
NimiVuodet
Skotlanti John Tait Robertson1905–1907
Englanti William Lewis+1906–1907
Skotlanti David Calderhead1907–1933
Englanti Leslie Knighton1933–1939
Skotlanti Billy Birrell1939–1952
Englanti Ted Drake1952–1961
Skotlanti Tommy Docherty1962–1967
Englanti Dave Sexton1967–1974
Englanti Ron Suart+1974–1975
Skotlanti Eddie McCreadie1975–1977
Englanti Ken Shellito1977–1978
Pohjois-Irlanti Danny Blanchflower1978–1979
Englanti Geoff Hurst1979–1981
Englanti Bobby Gould+1981
Englanti John Neal1981–1985
Englanti John Hollins1985–1988
Englanti Bobby Campbell1988–1991
Skotlanti Ian Porterfield1991–1993
Englanti David Webb+1993
NimiVuodet
Englanti Glenn Hoddle*1993–1996
Alankomaat Ruud Gullit*1996–1998
Italia Gianluca Vialli*1998–2000
Englanti Graham Rix+2000
Italia Claudio Ranieri2000–2004
Portugali José Mourinho2004–2007
Israel Avram Grant2007–2008
Brasilia Luiz Felipe Scolari2008–2009
Englanti Ray Wilkins+2009
Alankomaat Guus Hiddink+2009
Italia Carlo Ancelotti2009–2011
Portugali André Villas-Boas2011–2012
Italia Roberto Di Matteo2012
Espanja Rafael Benítez2012–2013
Portugali José Mourinho2013–2015
Englanti Steve Holland+2015
Alankomaat Guus Hiddink+2015–2016
Italia Antonio Conte2016–2018
Italia Maurizio Sarri2018–2019
NimiVuodet
Englanti Frank Lampard2019–2021
Saksa Thomas Tuchel2021–2022
Englanti Graham Potter2022–2023
Espanja Bruno Saltor+2023
Englanti Frank Lampard+2023
Argentiina Mauricio Pochettino2023–2024
Italia Enzo Maresca2024–2026
Englanti Calum McFarlane+2026
Englanti Liam Rosenior2026
Englanti Calum McFarlane+2026
Espanja Xabi Alonso2026-

* Pelaaja-manageri
+ Väliaikainen manageri


  1. Origins of Nicknames for 20 Premier League Clubs 15.11.2010. Worldsoccertalk.com. Arkistoitu 27.9.2015. Viitattu 27.9.2015. (englanniksi)
  2. Xabi Alonso appointed Chelsea manager chelseafc.com. 17.5.2026. Chelsea Football Club. Viitattu 17.5.2026. (englanniksi)
  3. Chelsea FC Trophy cabinet chelseafc.com. Viitattu 11.2.2009. (englanniksi)
  4. UEFA rankings UEFA. 8.4.2024. Viitattu 8.4.2024.
  5. 1 2 3 Club History 1900 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  6. Club History 1910 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  7. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 172–173. Otava, 1970.
  8. 1 2 3 4 Club History 1950 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  9. 1 2 3 4 Club History 1960 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  10. Tommy Docherty - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  11. 1 2 3 Club History 1970 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  12. 1 2 Russian businessman buys Chelsea 2.7.2003. BBC News. Viitattu 11.2.2009. (englanniksi)
  13. 1 2 3 Club History 1980 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  14. 1 2 3 4 5 Club History 1990 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  15. 1 2 Claudio Ranieri - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  16. 1 2 3 Jose Mourinho - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  17. 1 2 Club History 2000 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  18. Mourinho jättää Chelsean 20.9.2007. MTV3.
  19. Chelsea name Grant as new manager 20.9.2007. BBC Sport. Viitattu 11.2.2009. (englanniksi)
  20. Scolari named as Chelsea manager 11.6.2008. BBC Sport. Viitattu 11.2.2009. (englanniksi)
  21. Chelsean johto kyllästyi kompurointiin - Scolari sai potkut Helsingin Sanomat. 9.2.2009. Viitattu 11.2.2009.[vanhentunut linkki]
  22. Guus Hiddink ja Chelsea sopimukseen kevätkaudeksi Helsingin Sanomat. 11.2.2009. Arkistoitu 11.8.2014. Viitattu 12.2.2009.
  23. 1 2 Guus Hiddink - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  24. Hurja murskavoitto siivitti Chelsean mestaruuteen mtv.fi (suomeksi) (9.5.2010)
  25. 1 2 Carlo Ancelotti - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  26. Villas-Boas erosi Portosta, matkalla Chelseaan yle.fi (suomeksi) (21.6.2011) Viitattu 3.8.2014.
  27. Andre Villas-Boas - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  28. 1 2 3 Roberto Di Matteo - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  29. BBC Sport - Chelsea 4-1 Napoli aet (agg 5-4) bbc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  30. BBC Sport - Chelsea 2-1 Benfica (agg 3-1) bbc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  31. Chelsea 1 Barcelona 0 / Barcelona 2 Chelsea 2 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  32. 1 2 Bayern Munich 1 Chelsea 1 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  33. 1 2 Rafael Benitez - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  34. Benfica 1 Chelsea 2 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  35. 1 2 3 Jose Mourinho - First Team Manager chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  36. On-Loan Players Chelsea FC. Viitattu 20.8.2024. (englanniksi)
  37. Players on loan Transfermarkt. Viitattu 25.7.2018. (englanniksi)
  38. Chelsea FC - All transfers Transfermarkt. Viitattu 12.3.2024. (englanniksi)
  39. Chelsea FC - Record arrivals Transfermarkt. Viitattu 12.3.2024. (englanniksi)
  40. Chelsea FC - Most expensive departures Transfermarkt. Viitattu 12.3.2024. (englanniksi)
  41. Chelsea Annual Award Winners Chelsea Football Club. Viitattu 5.6.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]