Nykyinen hallitus on kasvattanut Suomen puolustusmenoja yhteisymmärryksessä opposition kanssa. Eilen asiaan tuli käänne.
Vihreiden ryhmäjohtaja Oras Tynkkynen arvosteli Petteri Orpon (kok.) hallitusta siitä, että se saattaa olla sitomassa puolustusmenot peräti viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta ilman, että asiaa valmistellaan kaikkien eduskuntapuolueiden kesken.
Politiikan tutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta pitää Tynkkysen avaamaa keskustelua selkeänä muutoksena aiempaan.
– On ihan ymmärrettävää, että kaksi vuotta ennen seuraavia vaaleja aletaan esittää erilaisia vaihtoehtoja ja erilaista politiikkaa, Palonen sanoo.
Päätös Naton jäsenmaiden puolustusmenojen kasvattamisesta pitäisi tehdä kesäkuun lopun huippukokouksessa Haagissa Alankomaissa.
Palonen vahvistaa, että puolustusta koskevaa politiikkaa on tosiaankin tehty viime aikoina eri puoleiden kesken yhteisymmärryksessä. Suomi on liittynyt Natoon ja nostaa puolustusmenoja vähintään kolmeen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä ilman suurempaa kiistelyä.
– Tässähän on eletty semmoista konsensuksen aikaa puolustuksen suhteen aina alkaen Venäjän laajamittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan, Palonen sanoo.
Eilen lauantaina oppositio avasi suunsa laajemminkin.
Tynkkysen jälkeen myös muut hallituksen ulkopuoliset puolueet heräsivät kritisoimaan hallituksen toimintaa. Puolustusmenojen mahdollinen kasvattaminen miljarditolkulla vuosittain on jäänyt muiden mielestä vähäiselle keskustelulle.
Kriittinen ääni tuli esille nyt
Myös professori Markku Jokisipilä Turun yliopistosta näkee käänteen tapahtuneen poliittisessa keskustelussa tänä viikonloppuna.
– Kyllä tämän voi nähdä pienenä muutoksena, Jokisipilä sanoo puhelinhaastattelussa.
Jokisipilä johtaa Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskusta. Hän muistuttaa, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on perinteisestikin pyritty yksimielisyyteen kansallisesti ainakin perusasioista.
– Nyt on ehkä ensimmäinen kerta, kun kriittisempiä äänensävyjä kuullaan Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen jälkeen alkaneessa vaiheessa, professori Jokisipilä analysoi.
Tutkija Palonen penää lisää keskustelua
Pääministeri Petteri Orpo puolustautui vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tynkkysen esittämän kritiikin jälkeen.
Hän kertoi puhuneensa kaikkien eduskunnassa olevien puolueiden kanssa mahdollisesta määrärahojen nostosta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Määrärahojen nostosta on keskusteltu Nato-maiden kesken äskettäin. Petteri Orpo on kertonut Suomen kannattavan tavoitetta lisätä menoja viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nykytasoon verrattuna puolustusmenojen kasvu tarkoittaisi Orpon mukaan 1,5–2 miljardia euroa vuodessa.
Pääministeri Petteri Orpo huomautti myös, että hallituksella on valtuudet viedä määrärahojen korotusta eteenpäin ihan itse.
Pääministerin huomautus hallituksen valtuuksista särähtää tutkija Emilia Palosen korvaan.
– Minua huolestuttaa hieman Petteri Orpon kanta siitä, että heillä on mandaatti tehdä mitä vain, Palonen sanoo.
Palosen täydentää, että hallitus on toki vastuussa päätöksistä ja päättää, koska heillä on eduskunnassa enemmistö.
Tutkijan mukaan miljardien menojen lisäyksestä on kuitenkin syytä keskustella laajasti eduskunnassa.
– Viiden prosentin puolustusmäärärahat ovat jo aika korkeat kansainvälisestikin katsoen ja samaan aikaan hallitus on ajanut säästöpolitiikkaa – eli mistä nämä rahat otetaan, Palonen konkretisoi keskustelun tarvetta.
Palosen mielestä pitäisi keskustella myös siitä, mihin miljardit menevät.
– Panostetaanko esimerkiksi puolustusteollisuusyritys Patriaan vai reserviläisten määrään, millä tavalla rahat hyödyttävät Suomea sekä puolustuspoliittisesti että kansantaloudellisesti?
Palonen muistuttaa, että oppositiolla on suorastaan velvollisuus saada aikaan keskustelua.
Jokisipilä pitää makuasiana keskustelun määrää
Myös professori Markku Jokisipilä herättelee oppositiota. Silläkin on keinonsa saada asioita keskusteluun.
– Se voi tehdä vaikka välikysymyksen tästä asiasta halutessaan, Jokisipilä sanoo.
Professori Jokisipilä taas pitää makuasiana sitä, onko hallitus keskustellut määrärahojen nostosta tarpeeksi eduskunnassa. Hän lisää, ettei tiedä olevan olemassa sääntöä, jonka perusteella tietyn suuruisesta päätöksestä olisi käytävä tietynlainen keskustelu.
– Että kun tietty miljardiraja jossain investointipäätöksessä ylitetään, niin siitä pitää käydä laaja keskustelu eduskunnassa, Jokisipilä puhuu.
Katso kansanedustaja, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Oras Tynkkysen terveiset hallitukselle lauantaina 7.6.2025:
