Ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen on paljon muutakin kuin yksi hallituksen veropäätös.
Ratkaisulla on iso, symbolinen eli vertauskuvallinen merkitys ammattiyhdistysliikkeelle.
– Oikeistohallitus murtaa työmarkkinajärjestelmää. Liittojen kyky toimia työntekijöiden turvana heikkenee, harmittelee Ylen lähde työntekijäpuolelta.
Ajatus perustuu siihen, että verovähennyksen poistaminen vähentää jonkin verran ammattiliittojen maksavien jäsenten määrää. Ja kun jäsenmäärä vähenee, vaikutusvalta vähenee.
Useampi lähde hallitusrintamasta kuitenkin vakuuttaa, ettei lähtöajatuksena ollut vähentää ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa. Ratkaisulla haettiin rahaa työn veron alennukseen.
Yksi taustakeskustelija muistuttaa, että ammattiliitoilla on merkitystä kokoomuksellekin, erityisesti korkeakoulutettujen opettajien OAJ:llä ja akateemisten keskusjärjestöllä Akavalla.
– Tässä on kokoomukselle omat riskit. Kokoomus ottaa isompaa iskua kuin perussuomalaiset.
Opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja Katarina Murto erosikin kokoomuksesta toukokuussa. Pontimena oli kokoomuksen some-kampanja, jossa mainostettiin ammattiliittoihin kuulumattomien hyötyvän hallituksen veroratkaisuista enemmän kuin liittoihin kuuluvat.
Yle käyttää tässä jutussa nimettömiä lähteitä, jotta hallituksen päätökseen johtaneista keskusteluista saatiin mahdollisimman laajat ja täsmälliset tiedot. Taustaksi on haastateltu toistakymmentä ihmistä puolueista ja etujärjestöistä.
Tässä jutussa selviää, ketkä osallistuivat kiistellyn päätöksen valmisteluun.
Tuttu vaatimus kokoomuksen ja kristillisdemokraattien papereista
Nykyisistä hallituspuolueista kokoomus ja kristillisdemokraatit ehdottivat verovähennyksen poistoa jo oppositioaikanaan.
Kristillisdemokraatit (KD) olisi puolittanut ay-vähennyksen, kokoomus poistanut sen kokonaan. Lisäksi KD olisi poistanut vastaavan vähennyksen työnantajilta kokonaan.
Hallitusneuvotteluissa kokoomus ajaa ay-vähennyksen poistoa.
RKP on vastahakoinen. Tiedossa on, että ammattiyhdistysliike vastustaisi muutosta voimakkaasti. Yhteiskuntarauhan säilyttämisen vuoksi RKP ei tue ay-verovähennykseen puuttumista.
Osalle perussuomalaista ajatus on mahdoton. Toisille heistä taas ay-jäsenmaksun kohtalo voisi olla kauppatavaraa.
Perussuomalaiset kääntää peukalonsa alas, koska ei saa riittävää vastinetta kaupankäynnissä. Haluja olisi alentaa polttoaineen hintaa edelleen, esimerkiksi lieventämällä lisää uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen vaatimusta.
Ay-verovähennyksen poistoa ei siis kirjata hallitusohjelmaan.
Seitsemän viikon neuvottelujen päätteeksi syntyy Petteri Orpon (kok.) johtama hallitus, todennäköisesti oikeistolaisin hallitus Suomessa sotien jälkeen.
Ay-jäsenmaksusta tulee ikiliikkuja
Ay-vähennykseen palataan hallituksessa vuosittain, myös keväällä 2025.
Hallitus haluaa huhtikuun lopun talousneuvottelusta, kehysriihestä, kasvutoimia ja veronalennuksia sekä yrityksille että palkansaajille.
Valtion menoissa jokainen säästöpäätös ja lisätulojen hankkiminen on aina edeltäjäänsä vaikeampaa. Mitä enemmän on säästettävä tai hankittava lisätuloja, sitä ikävämpää puuhaa se on.
Nelikko, hallituspuolueiden puheenjohtajat Petteri Orpo, Riikka Purra (ps.), Anders Adlercreutz (r.) ja Sari Essayah (kd.) perustavat työryhmän sopimaan keinoista, miten kehysriihessä lietsotaan talouskasvua ja löydetään veronalennuksiin rahaa.
Matkaoppaaksi annetaan työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron johdolla tehty kasvuraportti.
Ei saunottu – puuron ja kalakeiton voimalla
Kokoomuslaisen sosiaaliturvaministerin Sanni Grahn-Laasosen työryhmä, tusinan verran poliitikkoja ja avustajia, aloittaa viikkojen neuvottelut maaliskuussa.
– Ei saunottu ja oli muitakin kuin äijiä, lähde vitsailee Ylelle.
Tahtia kuvaa se, että syömisetkin hoidetaan kokousten aikana: kalakeittoa, leipää ja salaattia, aamuisin puuroa. Kokoukset ovat jopa kuusituntisia.
Ay-maksuvähennyksen kohtalo ratkaistaan veroja käsittelevässä alaryhmässä, osana veropakettia.
– Jos veroja lasketaan, veropohjaa pitää tilkitä muualta, lähde kuvaa veroja käsittelevän alaryhmän tehtävää.
– Jos aika lailla puolet palkansaajista ei kuulu liittoon, niin pitääkö heidän silti veronmaksajina rahoittaa järjestelmää, toinen lähde asettaa kysymyksen taustahaastattelussa.
Veroryhmää johtaa Matias Marttinen (kok.), tuleva työministeri, joka johti jo hallitusneuvotteluissa talousratkaisujen tekoa.
Perussuomalaisista ryhmään kuuluu valtiovarainministeri Riikka Purran talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren. RKP:stä mukana on Otto Andersson, kristillisdemokraateista Peter Östman, molemmat ovat eduskuntaryhmiensä puheenjohtajia.
Myös muiden hallituspuolueiden talouspoliittiset erityisavustajat osallistuvat laajasti työhön: Mikko Martikkala (kok.), Laura Ollila (r.) ja Marjo Loponen (kd.).
– Ei menty ay-vähennystä poistamalla neuvotteluun, mutta aina nämä ovat poliittisia päätöksiä, lähde kuvaa tunnelmaa.
– Ei haluttu koskea sosiaaliturvaan tai hyvinvointialueisiin, toinen kertoo työn lähtökohdista.
Salaattibaari-tekniikka helpottaa ratkaisun syntyä
Salaattibaari – sillä tavalla talousryhmän kokoustekniikkaa kuvaillaan Ylelle.
Ryhmä käy päivästä toiseen moneen kertaan läpi valtiovarainministeriön listoja, mitä valittaisiin: mistä voisi leikata, mitä veroratkaisuja voisi tehdä.
– Sitten todetaan, että tuo ei käy. Kun kokouksessa monta kertaa sanotaan jostain ”ei käy”, se asia putoaa pois listalta.
Pois pudotettu asia ei siis tule päätökseksi, jos yksi tai useampi hallituspuolueen edustaja sitä vastustaa.
– Aluksi kaikki vaikutti melkein mahdottomalta.
Salaattibaari-tekniikan idea on siinä, että kaikki vaihtoehdot ovat valmiiksi esillä. Kukaan ei joudu varta vasten tekemään ehdotusta ikävistä päätöksistä.
Tuloveroaleen tarvitaan rahaa, osa siitä hankitaan ay-jäsenmaksun verovähennyksen poistolla.
Perussuomalaiset ynnäävät laskelmia ja miettivät, mitä saavat vastineeksi.
Perussuomalaisten neuvottelijat haluavat varmistua, ettei ay-jäsenmaksun verovähennyksen menettäminen ja muu veroalen rahoitus tuota persnettoa, vaan pieni- ja keskituloisten sekä lapsiperheiden verotus kevenee.
Sen sijaan perussuomalaisten eduskuntaryhmässä on joitakin kansanedustajia, joiden on vaikea hyväksyä ay-verovähennyksen poistoa samaan aikaan, kun suurituloisimpien marginaaliveroja alennetaan.
Räknääminen on menossa myös RKP:ssä.
Mieli aiemmasta vastahangasta alkaa kääntyä myös RKP:ssä hyväksynnäksi, kun pieni- ja keskituloisten työn verotus kevenee noin 600 miljoonalla eurolla.
Kevään puoliväliriihtä edeltäneissä neuvotteluissa mikään puolue ei enää vastusta ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennyksen lakkauttamista.
Nyt tärppäsi.
Työnantajiltakin otetaan
Valtiovarainministeriö päivittää verokartoituksensa. Se on päivätty sunnuntaille 6. huhtikuuta.
Ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poiston tuotto-odotus on 170 miljoonaa euroa vuodessa.
Valtiovarainministeriö ei listaa vastaavaa verovähennysoikeuden lopettamista työnantajayrityksiltä. Sen tuotto-odotus on 20 miljoonaa euroa, paljon vähemmän kuin ay-vähennyksestä saadaan.
Neuvottelijat kuitenkin haluavat, että työnantajiltakin poistetaan vastaava vähennys.
– Jos otetaan, niin otetaan myös työnantajapuolelta, ryhmässä käytetyssä puheenvuorossa sanotaan.
– Se on puhtaasti poliittinen vaatimus ja periaatteellisesti tärkeä, neuvottelulähde kuvaa.
Tuleva työministeri tekee yhteenvedon esitykseksi
Alue- ja kuntavaalien viikko. Talousryhmän verokopla pakertaa jälleen tuoreiden lukujen kanssa. Kokoomuksen Matias Marttinen, tuleva työministeri, johtaa puhetta.
Erillisissä exceleissä ovat säästökohteet ja lisätulotaulukot. Ay-jäsenmaksun verovähennyksen poistaminen on lisätuloissa.
Elementit sopuun alkavat hahmottua.
– Kenenkään ei tarvinnut nostaa ay-jäsenmaksun verovapauden poistoa ehdotuksena pöytään. Kukaan ei vastustanut ja ottanut pois.
Se riitti. Salaattibaari-tekniikka toimi. Veronalennuksiin kertyy pelivaraa 190 miljoonaa euroa.
”Syy ratkaisuun on niin arkipäiväinen”
Vaaliviikon loppupuolella ehdotus ay-vähennyksen poistosta päätyy osana Sanni Grahn-Laasosen koko talousryhmän esitystä hallituspuolueiden puheenjohtajille.
Ei hurraa-huutoja, ei taputuksia.
– Mistä muualta saat liki 200 miljoonaa euroa veronalennuksiin, se on niin arkipäiväinen syy, yksi Ylen lähde kertoo.
Muitakin kommentteja tulee:
– Ei siinä vaiheessa tarvitse tokaista tai hurrata mitään. Ei tätä tehdä sen vuoksi, että se on kivaa.
– Ei ollut yhdellekään jee-jee -päätös. Poisto oli sidottu veronalennuksiin.
Kutsu käy sittenkin vielä kerran – nyt Kesärantaan
On alue- ja kuntavaalien jälkeinen tiistai. Perussuomalaiset potee romahdusmaisen vaalitappion tuskaa.
Hallituspuolueiden puheenjohtajat, nelikko käy pääministerin kesäasunnossa Kesärannassa läpi Grahn-Laasosen työryhmän aikaansaannoksia.
Ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poisto ei tuota ongelmia puheenjohtajien pöydässä.
Veroporukka vetäytyy Matias Marttisen johdolla vielä hiomaan esitystä kehysriihen veropaketiksi. Pieni- ja keskituloisten veroalen suuruutta kasvatetaan.
Pääsiäisen jälkeen koko hallituksen talousneuvottelu, kehysriihi hyväksyy ay-vähennyksen poiston ilman suuria kiistoja.
Yritys- ja työnantajavaikuttajat: ”Tätä ei lobattu”
Petteri Orpon hallitus on tehnyt työnantajia miellyttäviä muutoksia työelämän lakeihin. Ay-jäsenmaksun verovapauden lakkauttaminen ei kuitenkaan ollut työnantajien tai yritysten lobbauslistalla.
– Ei laitettu sitä listalle rahoituskeinona kasvutoimille. Turha ärsyttää, tämä on keskisormea ammattiyhdistysliikkeelle, lobbari kertoo.
– Ei ollut meidän tavoitteissa puoliväliriiheen. Se on kokoomuksen pitkäaikainen tavoite, toinen komppaa.
Sama päätelmä on työntekijäpuolella.
– Kokoomuksen somemainoskampanja kertoi, mistä loppupeleissä oli kysymys. Järjestäytynyt työmarkkinatoiminta on kokoomuksen hampaissa.
Lopulta eduskunta päättää
Ay-jäsenmaksun verovähennysoikeus poistuu vuoden 2026 alussa, samassa rytäkässä työhuonevähennyksen ja työsuhdepolkupyörien veroedun lopettamisen kanssa.
Eduskunta äänestää päätöksistä ennen joulua.
Työttömyyskassan jäsenmaksun verovähennys säilyy. Sitä hallitus pitää suoraan tulon hankkimiseen liittyvänä menona.
