Struuma
Struuma (lat. struma) tarkoittaa kilpirauhasen suurentumaa.[1][2] Termillä tarkoitetaan erityisesti hyvänlaatuisista syistä aiheutuvaa kilpirauhasen suurentumaa.[3]
Struuma voidaan luokitella diffuusiksi (rakenteeltaan tasalaatuiseksi) tai kyhmystruumaksi (rakenteeltaan epätasainen, useita kyhmyjä).[4] Diffuusi struuma kehittyy yleensä kyhmystruumaksi ajan myötä.[4]
Syyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Struuman synty liittyy kilpirauhashormonien puutteelliseen tuotantoon.[4] Tällöin elimistö pyrkii korjaamaan tilannetta lisäämällä kilpirauhasen toimintaa kiihdyttävän tyreotropiinin (TSH) eritystä.[4] Tyrotropiini toimii kasvutekijänä ja aiheuttaa kilpirauhasen epiteelisolujen hypertrofiaa (koon kasvua) ja hyperplasiaa (määrän kasvua).[4]
Endeemistä struumaa esiintyy maantieteellisillä alueilla, joissa jodin saanti ruokavaliosta on niukkaa.[4] Tällaisia alueita ovat mm. Andit ja Himalaja.[4] Jodin lisääminen ruokavalioon on vähentänyt huomattavasti endeemisen struuman esiintyvyyttä.[4]
Goitrogeenit ovat ruokavaliossa olevia yhdisteitä, jotka haittaavat kilpirauhashormonien tuotantoa. Näitä esiintyy mm. kaalissa, kukkakaalissa, ruusukaalissa, nauriissa ja maniokissa.[4] Kaalikasveissa olevien glukosinolaattien hajoamistuotteiden on eläinkokeissa todettu aiheuttavan suurina pitoisuuksina struumaa.[5] Maniokin sisältämä tiosyanaatti estää jodi-ionien kuljetusta kilpirauhasessa.[4]
Jodinsaantiin liittymätön (ei-endeeminen) struuma voi johtua mm. kilpirauhasen tulehduksesta tai synnynnäisestä kilpirauhashormonien tuotantoon vaikuttavasta mutaatiosta.[3][4]
Diffuusi struuma muuttuu kyhmystruumaksi todennäköisesti sen takia, että kilpirauhasen epiteelisolujen herkkyys kasvua edistäville signaaleille vaihtelee kilpirauhasen sisällä.[4] Joissain kyhmyissä voi kehittyä mutaatioita, joiden seurauksena kasvu jatkuu ulkoisista kasvutekijöistä riippumatta (autonomiset kyhmyt).[4]
Löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Diffuusi struuma on yleensä maltillisen kokoinen (harvoin yli 150 g).[4] Kyhmystruuma sen sijaan voi olla huomattavan kookas (jopa yli 2000 g) ja kasvaa toisinaan rintalastan, solisluiden, henkitorven tai ruokatorven taakse.[4]
Mikroskooppisella tasolla diffuusissa struumassa havaitaan lieriömäisiä kilpirauhasen epiteelisoluja, jotka voivat kasautua.[4] Osa kilpirauhasen follikkeleista on suurentuneita, osa pieniä.[4] Kyhmystruumassa kasvu voi olla hyvin epäsymmetristä.[4] Verenvuotoja, fibroosia, kalkkeutumista ja kystisiä muutoksia voi esiintyä.[4] Follikkeleissa on runsaasti kolloidia ja epiteelisolut ovat litistyneitä.[4] Toisin kuin kilpirauhasen kasvaimissa, struumakyhmyjen ja muun kilpirauhaskudoksen välissä ei ole selkeää kapselia.[4]
Oireet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleensä kilpirauhashormonien tasot ovat normaalit.[4][3] Kyhmystruumassa kehittyvät autonomiset kyhmyt voivat joskus aiheuttaa kilpirauhasen liikatoimintaa.[4] Struumasta, johon liittyy liikatoimintaa, on käytetty Suomessa yleisesti nimitystä "myrkkystruuma".[6]
Suurikokoinen struuma voi aiheuttaa paineoireita ympäröiviin rakenteisiin (ruokatorvi, henkitorvi, yläonttolaskimo).[3][4] Lisäksi se voi olla kosmeettinen haitta.[3]
Diagnostiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Struuma voidaan todeta käsin tunnustelemalla (palpaatio).[3] Ultraäänitutkimusta tarvitaan erityisesti, mikäli kasvu on nopeaa tai kaulalle ilmestyy uusi kyhmy.[3] Tarvittaessa voidaan ottaa neulanäyte tai tehdä tarkempia kuvantamistutkimuksia.[3]
Hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Struumaa ei välttämättä tarvitse hoitaa.[3] Kookas tai paineoireita aiheuttava voidaan poistaa kirurgisesti.[3] Kilpirauhasen poistoleikkauksen jälkeen tarvitaan pysyvä korvaushoito levotyroksiinilla.[3]
Pienen struuman hoidoksi voidaan joskus valita pitkäaikainen levotyroksiinilääkitys.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Struuma Lääketieteen sanasto. Duodecim Terveysportti. 3.9.2021. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 18.3.2026.
- ↑ Lääketieteen termit. 5. painos, s. 679. Helsinki: Duodecim, 2007. ISBN 978-951-656-194-6
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Pelttari, Hanna: Struuma (suurentunut kilpirauhanen) Duodecim Terveyskirjasto. 2.12.2024. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 18.3.2026.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Kumar, V. & Abbas, A. K. & Aster, J. C.: Pathologic Basis Of Disease, s. 1090-1092. 9. painos. Elsevier Inc., 2015. ISBN 978-1-4557-2613-4 (englanniksi)
- ↑ Väitöstiedote, Helsinki.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Struumat Suomen kipirauhaspotilaat ry. Viitattu 7.8.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
