1.5.2 Nasaalit
m,
n, h
T�ll� sivulla:
Yleist� | Soinnillinen
labiaalinasaali m | Soinnillinen
dentaalinasaali n |
Soinnillinen
palataalinasaali h |
 ��niesimerkit
(merkitty tekstiss� vihre�ll�)
Yleist�
Nasaalissa ilma p��see kulkemaan nen�n kautta, koska <nen�portti on auki, mutta ei suun kautta,
koska suuv�yl�ss� on klausuura eli sulkeuma. Nasaaleissa ja klusiileissa on siis
artikulaatiopaikalla samanlainen klausuura eli sulkeuma. Ero on siin�, ett� klusiileissa
ilma ei p��se hetkeen mit��n kautta ulos, koska nen�portissa on toinen sulkeuma,
mutta nasaaleissa nen�portissa on apertuura eli avauma.
(��niesimerkit kuuluvat t�ss� kielitt�in, eri j�rjestyksess� kuin
esimerkkisanat ovat tekstiss�.)
m on <soinnillinen <labiaalinen nasaali, joka esiintyy sanan alussa,
esim. mit�,
maali,
sek� sanan sis�ss� lyhyen� ja pitk�n�, esim. lima,
mamma,
omistaa.
Se ��ntyy tavalliseti bilabiaalisena .
Sellaisissa lainasanoissa, joissa m:�� seuraa dentilabiaali (v,
f), se voi reaalistua dentilabiaalisena, esim. triumviraatti,
kamfertti,
amfora.
n on soinnillinen <dentaalinen
nasaali, joka esiintyy suomessa sanan alussa ja lopussa ja my�s sanan sis�ss� sek�
lyhyen� ett� pitk�n�, esim. nen�,
menn��n,
annan,
onnen.
n >assimiloituu
seuraavien ��nteiden vaikutuksesta siten, ett� voidaan puhua /n/-foneemin nelj�st� <allofonista,
joiden distribuutio on seuraavanlainen:
soinnillinen bilabiaalinen nasaali bilabiaalisen ��nteen (p, m)
edell�, esim. pojan py�r�
[pojam py�r�]
soinnillinen dentilabiaalinen nasaali dentilabiaalisen ��nteen (v,
f) edell�, esim. pojan vaari,
informaatio
soinnillinen <palataalinen
nasaali palataalisen ��nteen (k, g) edell�, esim.
pojan
kassi [pojah kassi],
pankki [pahkki]
sek�
soinnillinen dentaalinen nasaali aina muulloin, esim.
nen�, kentt�.
n:n p��allofoni, dentaalinen [n] ��ntyy tavallisesti <medioalveolaarisena, mutta t:n edell�
prealveolaarisena, esim. kannan,
mandariini, kansa mutta
kanto,
hinta.
h (�ng) on
soinnillinen palataalinen nasaali. Se ��nnet��n siten, ett� kielen selk� painautuu
kiinni pehme�t� kitalakea eli velumia vasten ja ilma kulkee vapaasti nen�n
kautta ulos. ��nihuulet v�r�htelev�t.
Kuva: Suomen �ng-��nne
/h/-foneemilla
on suomen kieless� erikoinen distribuutio eli jakauma. Supisuomalaisissa sanoissa se voi
esiinty� vain pitk�n� sanan sis�ss� vokaalien v�liss�. Suomen oikeinkirjoituksessa
se merkit��n tavallisesti ng:ll�: esim. rangat
[rahhat].
Huomaa, ett� suomessa
h-��nne, joka
on k:n edell�, on yksi /n/-foneemin allofoneista: esim.
ranka
[rahka].
Esimerkkej�:
lanka :
langat [lahhat],
kankaat :
kangas
[kahhas],
Hanko
: Hangossa [hahhossa],
Helsinki :
Helsingiss�
[helsihhiss�]. Uusissa lainasanoissa
h
voi esiinty� my�s er�iss� konsonanttiyhtymiss� sek� sanan lopussa, esim.
Englund [ehlund],
pingviini [pihviini],
sangria [sahria],
Bj�rling [bj��rlih],
Huang [huah].
Suomessa
h ��ntyy samalla tavalla
kuin englannin ilmauksessa singing in the rain.
T�m� on erilainen artikulaatio kuin useissa Euroopan kieliss�. Vertaa esimerkiksi
seuraavien sanojen artikulaatiota: englanti: anger,
English [ihgliš];
kreikka: [fehg�ri]
'kuu', [ahgl�a]
'Iso-Britannia'; italia: tango [tahgo], suomi:
tango
[tahho],
englanti
[ehlanti]. Suomessa
h-��nteen
j�ljess� ei ��nnet� g:t�.
Lainasanoissa, joissa on gn-yhtym�, g ��ntyy
h-��nteen�, esim.
magnetofoni
[mahnetofoni],
magneettinen
[mahneettinen],
Magna Charta
[mahna karta],
signeerata
[sihneerata]. Vertaa esim. englannin
magnetic
[m�g'netik]. Poikkeus: sana design
��ntyy suomessa [disain].
Vokaaliymp�rist� vaikuttaa
h:n artikulaatiopaikkaan siten, ett� >etuvokaalien kanssa se on mediopalataalinen mutta takavokaalien
kanssa postpalataalinen. Vertaa artikulaatiopaikkaa esim. sanoissa
Helsingiss�
[helsihhiss�], jossa
h on
i-��nteiden (etuvokaalien) v�liss�, ja Hangossa
[hahhossa], jossa
h on
takavokaalien v�liss�.
|
