Herttua

Saksalainen herttuan kruunu.

Herttua on maskuliininen, yleensä periytyvä aatelisarvo. Se voi viitata itsenäisen herttuakunnan hallitsijaan Manner-Euroopassa, korkeaan aatelisarvoon tai Yhdistyneen kuningaskunnan päärinarvoon (engl. duke, saks. Herzog). Herttuan vaimo tai naispuolinen herttuakunnan hallitsija on herttuatar (engl. duchess, saks. Herzogin, ransk. duchesse).^lähde?

Useimmissa germaanisissa kielissä ja suomessa herttuaa vastaava sana tulee gootin kielen sanasta harjatuga, joka tarkoittaa sotajoukon johtajaa.^lähde? Englannissa ja useimmissa romaanisissa kielissä herttuaa tarkoittava sana tulee latinan johtajaa tarkoittavasta dux-sanasta. Historiallisesti herttua on usein ollut korkein maallinen arvo kuninkaan jälkeen.

Ruotsissa kuninkaan lapsille on ollut tapana myöntää herttuan tai herttuattaren arvonimiä. Tapa on lähtöisin jo Kustaa Vaasan ajalta ja on jatkunut tähän päivään saakka, esimerkiksi kruununprinsessa Victoria on Länsi-Götanmaan herttuatar ja Ruotsin prinsessa Madeleine on Hälsinglandin ja Gästriklandin herttuatar. Myös Victorian tytär Estelle on herttuatar.^lähde?

Vastaava vanha tapa on myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Siellä herttuan arvo on kuitenkin ollut tapana myöntää vain hallitsijan pojille ja pojanpojille heidän tullessaan täysi-ikäisiksi tai mennessään naimisiin. Lisäksi brittiläiset herttuan arvot ovat yleensä perinnöllisiä; poikkeuksena on vuonna 2023 prinssi Edwardille myönnetty elinikäinen Edinburghin herttuan arvo. Herttuan arvoon ei kuitenkaan nykyään liity mitään historiallisia erioikeuksia, vaan se on nimellinen aatelisarvo, joka käytännössä kertoo vain kantajansa luonnollisesta tai juridisesta lähisukulaisuudesta monarkkiin (nykyiseen, aiempaan tai tulevaan). Vuoteen 1999 asti kuninkaallisilla herttuoilla oli kuitenkin muiden päärien tavoin automaattinen oikeus istua parlamentin ylähuoneessa. He kuitenkin osallistuivat istuntoihin vain harvoin ja pysyivät poliittisesti sitoutumattomina eivätkä äänestäneet. Esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Yrjö VI oli Yorkin herttua ennen valtaistuimelle nousuaan veljensä kuningas Edvard VIII:n kruunusta luopumisen seurauksena. Jos perimysjärjestyksessä ensimmäinen on hallitsijan poika, hän on Cornwallin herttua ja, Skotlannissa, Rothesayn herttua. Miespuoliselle kruununperijälle on yleensä myönnetty myös Walesin prinssin arvonimi, mutta tämä ei ole automaattinen. Naispuolinen kruununperijä ei kuitenkaan saa Cornwallin tai Rothesayn herttuattaren arvonimeä.^lähde?

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Herttua Wikimedia Commonsissa