close
Siirry sisältöön

Nilkka

Wikipediasta
BERJAYA
Jalkaterän ja säären alaosan luut. Nilkkaluut keskellä.

Nilkka on säären ja jalkaterän välinen jalan osa. Se on nilkkaluiden ja niitä ympäröivien kudosten muodostama kokonaisuus.

Pääartikkeli: Nilkkaluu

Nilkan takimmaisin ja suurin luu on kantaluu. Muut nilkkaluut ovat telaluu, veneluu, kolme vaajaluuta sekä kuutioluu. Nilkan luut muodostavat yhdessä jalkaholvin.[1][2]

Nilkan liikkeet tapahtuvat kahdessa nivelessä. Ylempi nilkkanivel telaluun ja sääri- ja pohjeluun välillä on sarananivel, joka mahdollistaa nilkan ojennuksen eli plataarifleksion ja koukistuksen eli dorsifleksion. Alempi nilkkanivel on toiminnallinen nivel, joka muodostuu kahdesta anatomisesta nivelestä: telaluun ja vene- ja kantaluun välisestä articulatio talocalcaneonaviculariksesta sekä taempana sijaitsevasta articulatio subtalariksesta. Nämä aikaansaavat kaksi liikettä: inversiossa jalkapohja kääntyy keskelle ja eversiossa jalkaterä kääntyy poispäin keskeltä.[2][3] Niilo Pesonen, Eero Ponteva

BERJAYA
Nilkan nivelsiteet sisäpuolelta (englanniksi). Etualalla oikealla pystysuuntainen suuri kolmioside (en. Deltoid ligament).
BERJAYA
Nilkan nivelsiteet ulkopuolelta (englanniksi). Vasemmalla alhaalla pystysuuntainen kanta-pohjeluuside ja sen yläpuolella poikkisuuntainen etummainen tela-pohjeluuside.

Nilkan luiden välissä on useita nivelsiteitä. Niistä tärkeimpiä ovat nilkan sisäpuoleinen kolmioside, joka yhdistää sääriluun jalkaterään sisäpuolelta, sekä nilkan ulkopuoliset kanta-pohjeluuside, joka yhdistää pohjeluun kantaluuhun sekä etummainen tela-pohjeluuside, joka yhdistää pohjeluun telaluuhun vaakasuuntaisesti.[1]

Lihakset ja jänteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säären lihakset suippenevat nilkan kohdalla pitkiksi jänteiksi, jotka kulkevat nilkkanivelten sivuitse tai päällitse jalkaterään ja liikuttavat jalkaterää ja varpaita. Nilkan takapuolella kulkee suuri akillesjänne, joka kiinnittyy kantaluuhun.[2]

  1. 1 2 Opas anatomiaan, s. 101. H. F. Ullmann, 2015. ISBN 978-3-8480-0765-3
  2. 1 2 3 Hervonen, Antti: ”Nilkka”, Tuki- ja liikuntaelimistön anatomia, s. 239–263. (Seitsemäs painos) Tampere: Lääketieteellinen Oppimateriaalikustantamo, 2004. ISBN 952-9635-01-X
  3. Niilo Pesonen, Eero Ponteva: Lääketieteen sanakirja, s. 132, 203. (Neljännen painoksen muuttamaton lisäpainos) Suomentanut Viitattu = 9.1.2026. Helsinki: WSOY, 1972.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.