Suomalaiset menettivät vuonna 2024 verkkopetoksissa yli 84 miljoonaa euroa, kertoo Poliisi.
Melkein puolet noista rahoista vietiin tietoja kalastelemalla: rikolliset saivat käsiinsä ihmisten pankki- tai korttitunnuksia.
Yle uutisoi maaliskuussa, että korttitietoja on väijytty myös vanhuksilta automaatilla.
Lue kuusi konkreettista vinkkiä rahojesi suojaamiseksi.
1. Laske kortin turvarajoja
Turvaraja on se euromäärä, jonka tililtä voi nostaa tai maksaa yhden vuorokauden aikana.
Turvarajoja voi yleensä säätää ainakin käteisnostoille, usein myös maksuille maksupäätteellä sekä verkossa. Tämä vaihtelee suuresti pankin ja korttityypin mukaan.
Kun pohdit sopivaa turvarajaa, mieti omaa arkeasi: Nostatko ikinä käteistä? Millaisia summia maksat kortilla tavallisesti? Suomessa korttimaksujen keskiarvo on Suomen Pankin mukaan vain noin 30 euroa.
Älä roikota turvarajoja korkeina varmuuden vuoksi. Rajaa on helppo nostaa satunnaista isompaa maksua varten.
Pääset säätämään oman korttisi turvarajoja verkko-tai mobiilipankissa. Yleensä se tehdään kohdassa Kortit.
Verkkomaksuihin eli nettiostoksiin palataan kohdassa 3.
2. Ota käyttöön maarajaus
Lähes kaikissa pankeissa voi rajoittaa sitä, missä maissa korttia pystyy käyttämään. Suurista pankeista vain Osuuspankissa ei voi tehdä maarajauksia.
Maarajoja säädetään samassa paikassa kuin kortin turvarajoja.
Jos et reissaa jatkuvasti, järkevintä on rajata kortin käyttö Suomeen ja vaihtaa se ulkomaanmatkan ajaksi.
Maarajausten teho on kuitenkin hyvin rajallinen.
Lähes kaikilla pankeilla ne koskevat vain käteisnostoja ja maksupäätteellä tehtäviä maksuja – siis tilanteita, jossa kortti on käyttäjällä kädessä.
Näin ollen maarajaus ei estä verkkorikollista, jos hän saa korttitietosi esimerkiksi tietovuodossa tai kalastelemalla.
Ota siis avuksi verkko-ostosten turvarajat (katso kohta 3 alla).
Maarajausten ulottaminen verkko-ostoksiin olisi kyllä pankeille mahdollista. Ainakin Ålandsbankenissa rajaukset ovat käytössä.
Toki huijarit voivat aina kokeilla keinoja maarajausten kiertämiseen.
3. Alenna nettiostosten vuorokausirajaa
Voit torjua kortin väärinkäyttöä netissä kahdella tapaa: kiellä verkko-ostokset kortilla kokonaan tai laske internet-maksujen vuorokausirajaa – jos se on pankissasi mahdollista. Käytäntö vaihtelee.
Nettiostosten täyskielto voi tehdä elämästä hankalaa. Se sopii kuitenkin sille, joka käyttää korttiaan ainoastaan rahan nostamiseen tai maksupäätteillä.
Nämä säädöt kuuluvat kortin turvarajoihin, joten teet ne verkko- tai mobiilipankissa, yleensä kohdassa Kortit.
4. Säädä käyttörajoituksia myös tilillesi – jos voit
Iso raha liikkuu tilisiirroilla. Suomessa tilisiirtojen keskisumma on moninkertainen korttimaksuihin verrattuna, vajaat 3 000 euroa.
Korttien lisäksi kannattaa siis suojata myös tiliään. Toistaiseksi se onnistuu vain harvoissa pankeissa.
S-Pankissa voit määrittää tilillesi vuorokausikohtaisen maksurajan. Osuuspankissa voit säätää nostoille ja siirroille vuorokausirajan sekä rajan yksittäiselle nostolle tai siirrolle. Rajoitukset eivät vaikuta esimerkiksi e-laskulla maksettaviin suorituksiin.
Tilin käyttörajoja koskee sama kuin kortteja: älä pidä summia korkeina kaiken varalta.
5. Pidä huolta pankkitunnuksistasi
Verkkorikollisuudessa kortteja suurempi riski on se, että huijari saa pankkitunnuksesi.
Jos rikollinen pääsee suoraan tilillesi, korttisi tai tilisi käyttörajat eivät auta. Huijarihan voi itse muuttaa niitä.
Pidä siis huoli pankkitunnuksistasi.
Niitä kalastellaan taitavasti ja monin keinoin: myynti-ilmoituksilla, puhelimitse, sähköpostissa, viesteillä, QR-koodeilla ja sosiaalisessa mediassa.
Malta mielesi, jos viesti tai yhteydenotto vetoaa esimerkiksi kiireeseen tai hätään.
Ethän myöskään mene pankkiin saamastasi linkistä tai hakukoneen kautta: Saatat päätyä aidon näköiselle huijaussivulle. Kirjoita pankin osoite itse tai poimi se omista kirjainmerkeistäsi.
6. Mieti, mihin tallennat korttitietosi
Moni verkon palvelu kysyy, haluatko tallentaa korttitietosi. Silloin niitä ei tarvitse näpytellä aina uudestaan.
Joskus korttitietojen tallennus voi olla järkevää – useimmiten ei. Kun tallennat korttitiedot, säästät muutaman hetken. Lisääntyneen riskin arvoista se ei ole.
Korttitietoja on varastettu tietovuodoissa sekä jättiyrityksiltä että pieniltä toimijoilta. Riski väärinkäytölle kasvaa, jos sinulla on palvelussa heikko salasana eikä kaksivaiheista tunnistautumista.
Vaikka korttitiedoistasi murrettaisiin vain osa, esimerkiksi neljä viimeistä numeroa ja erääntymisaika, rikolliset voivat kalastella niiden avulla sinulta lisää tietoja.
Monissa pankeissa Visa- tai Mastercard-korttiin voi ottaa käyttöön Click to pay -maksut. Silloin kortin tietoja ei tarvitse näpytellä erikseen. Selvitä oman pankkisi tilanne.
Juttuun antoivat taustatietoja: Olli Penttinen, liiketoimintajohtaja, Nordea. Marketta Lundell, tuoteryhmäpäällikkö, S-pankki. Henri Karvonen, tuotepäällikkö, OP. Crista Hietala, viestintäjohtaja, Ålandsbanken. Kirsi Klepp ja Teija Kaarlela, johtavat asiantuntijat, Finanssiala ry.
Tämä artikkeli on osa Ylen Digitreenejä, joiden avulla voit opetella arjessa hyödyllisiä digitaitoja – hakuvinkeistä tietoturvaan. Vertaistukea saat Yle Oppimisen Facebook-ryhmässä Digitreenit.
