Matias Lehtonen, Frillesås BK. Riku Hämäläinen, JPS. Tero Liimatainen, Veiterä. Nämä kolme pelaajaa ovat Suomen MM-joukkueessa ainoat, jotka eivät seura-arjessaan pääse sen enempää harjoittelemaan kuin pelaamaan kotiotteluitaan hallioloissa.
Kisojen ennakkosuosikin Ruotsin riveissä tällaisia pelaajia ei ole ainuttakaan.
Vaikka Suomen joukkue on koottu pääosin ruotsalaisista, katon alla ideaaliolosuhteissa pelaavista kavereista, suomalaisten tuntuma ulkona pelaamiseen on aivan toista luokkaa kuin ruotsalaiskollegoiden.
Kaikki hankkeet kaatuneet
Syy on yksinkertainen: kaikki suomalaiset ison tekojään hallihankkeet ovat toistaiseksi kaatuneet, kun Ruotsissa taas pian jääpalloillaan yli 30 hallissa.
Mutta voiko tämä suomalaisen jääpallon ikuinen kirous olla joukkueelle Porin tekojäällä jopa avain MM-kultaan?
Tietyin ehdoin kyllä, uskovat kisoja Ylellä asiantuntijoivat Botnian pelaaja Markus Kumpuoja sekä Akilleksen päävalmentaja Jari Hyttinen.
Jälkimmäinen hämmästeli perjantain Suomi–Ruotsi-ottelun (4–3), miten hitaasti Ruotsin valmennus heräili siihen, ettei Suomen tuulisella länsirannikolla päästä koskaan pelaamaan täydellisissä oloissa. Esimerkiksi perjantaina Ruotsi joutui puskemaan jälkimmäisen jakson hurjaan vastatuuleen.
– Hallijää on aina täydellinen. Ei tarvitse koko ajan keskittyä siihen, miten pallo pomppii tai pysyykö se mukana. Keli taas määrittää sen, voiko peliä rakentaa jäitä pitkin vai joudutaanko lyömään jopa pitkää palloa, kommentoi pitkään Ruotsissa pelannut Kumpuoja.
Fyysinen vaade kasvaa
Kemiläisen Veitsiluodon Vastuksen kasvatille molemmat olosuhteet ovat hyvin tuttuja.
Kumpuoja toteaa, että hitaalla ja tuulisella ulkojäällä myös fyysinen vaade kasvaa, ja irtopallojen voittaminen vaatii kovuutta sekä korkeaa kipukynnystä kontaktitilanteissa. Valaistus on ulkona aina heikompi kuin halleissa.
– Kaikki tämä on sellaista, mihin hallijäillä kasvanut pelaajasukupolvi ei ehkä ole tottunut.
Yle Urheilu tapasi yhtenä maailman parhaista pelaajista pidetyn Joel Brobergin lauantaina, kun Ruotsi oli kaatanut illan ensimmäisessä semifinaalissa Norjan näytöstyyliin 8–2.
Hallioloihin 10-vuotiaana
Kaikki yllämainitut teemat olivat tuttuja Brobergille, joka pääsi pelaamaan ja harjoittelemaan hallioloihin jo 10-vuotiaana. Silloin, 2009, valmistui hänen kasvattajaseuransa Villa Lidköping BK:n halli.
– Olen samaa mieltä kuin suomalaiset asiantuntijat. Lähtökohtaisesti Suomen pelaajilla on enemmän kokemusta ulkojäällä pelaamisesta ja sen kautta mahdollisesti pieni etu.
– Mutta haluan kuitenkin sanoa, että olemme valmistautumisessa ottaneet asian huomioon. Valmennus muistuttaa asiasta koko ajan, ja me pelaajat keskustelemme siitä. On melkoista liioittelua olettaa, että olisimme unohtaneet, millaista on pelata ulkona, Broberg nauroi.
Ruotsin pääsarjaseuroista Frillesås on ainoa, joka sekä pelaa että harjoittelee vain ulkojäällä.
Pelillisesti ulkojää ei Brobergin mukaan suosi ylenmääräistä pallojonglöörausta, johon Ruotsin pelaajien taitotaso kevyesti riittäisi.
– Syöttämisen riskitaso kasvaa, joten yksinkertaistaen pyrimme pelaamaan hieman suoraviivaisemmin kuin jos pelaisimme hallissa.
Pori sai MM-kisat pitkälti siksi, ettei Ruotsi enää halunnut järjestää niitä joka vuosi Venäjän jouduttua sivuun kansainvälisestä toiminnasta.
Tähtipelaaja Brobergin mukaan uusi pelipaikka inspiroi Ruotsin miehistöä.
– Tämä on ollut kaikin puolin aivan mahtava tapahtuma. Iso kiitos järjestäjille jo nyt.
