Ulkopoliittisen instituutin UPIn johtaja Hiski Haukkalan mukaan instituutin julkisuuskuvan korjaaminen vaatii tekoja.
UPIn johtaja oli viime vuonna instituutin harjoittelijavalintaa koskevan kuohunnan keskiössä.
Valintaprosessi, jolla tasavallan presidentti Alexander Stubbin poika Oliver Stubb valittiin instituutin harjoittelijaksi, kirvoitti paljon kritiikkiä ja poiki muun muassa lukuisia kanteluja eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Oikeusasiamies antoi asiassa ratkaisunsa joulukuussa. Oikeusasiamies antoi UPIlle huomautuksen hyvän hallinnon ja osin myös muutoin lainvastaisista menettelyistä.
Oliver Stubb valittiin insituutin harjoittelijaksi ohi opinnoissaan pidemmällä olleiden ja enemmän työkokemusta omaavien hakijoiden.
Yle uutisoi heinäkuussa, että Oliver Stubbille ja toisille hakijoille oli annettu harjoittelijahaun aikana erilaista ohjeistusta liittyen harjoittelun rahoitukseen.
Haukkalan mukaan kyseessä on ollut ”kova koulu”. Hänen mukaansa työ epäkohtien korjaamiseksi on aloitettu ja prosessia tullaan kehittämään.
– Julkisuuskuvaan syntyneet säröt korjataan teoilla. Ne korjataan paremmalla, läpinäkymmällä ja tasavertaisemmalla harjoitteluhakuprosessilla. Se on se työ mitä me tällä hetkellä tehdään.
Haukkalan mukaan insituuttiin tulee seuraava harjoittelija ensi syksynä ja tavoitteena on, että prosessit on siihen mennessä viilattu kuntoon.
– Pidämme huolen, että ihmiset tietävät, mitä prosessille on tehty ja hakijat ymmärtävät täysimääräisesti, millä kriteereillä tullaan valituksi. Ja että se prosessi on kaikille sama.
Kritiikki asiassa on kohdistunut isoilta osin juuri Haukkalaan. Hän toteaa, että henkilökohtaisesti jatkuva julkisuus on tuntunut vaikealta.
Haukkala toteaa, että insituutin johtajana hän viime kädessä kantaa vastuun organisaation toiminnasta ja samalla myös siitä, että epäkohtien korjaamiseen ryhdytään.
Vaikka keskustelu valintaprosessista on jatkunut pitkään, Oliver Stubbin harjoittelu kesti vain kesän yli.
Haukkalan mukaan hänelle on kerrottu, että Stubb suoriutui harjoittelustaan ja julkisen paineen keskellä erittäin hyvin.
– Poikkeuksellisen hieno nuori mies, Haukkala summaa.
Haukkala: Trumpin tuomitseminen ei johda hyvään lopputulokseen
Insituutin harjoittelijavalinnan lisäksi aiheena ovat myös Yhdysvaltain viimeaikaiset toimet muun muassa Venezuelassa.
Presidentti Donald Trump on myös varsin kovin sanankääntein puhunut Grönlannin liittämisestä Yhdysvaltoihin – tarvittaessa vaikka voimakeinoin.
Suomi ilmoitti tällä viikolla lähettävänsä Tanskaan kaksi yhteysupseeria. Haukkalan mukaan Suomi pyrkii tällä viestimään tukensa Tanskalle mutta samalla näyttämään Yhdysvalloille, että maan esittämiin turvallisuushuoliin voidaan vastata muillakin keinoilla kuin Grönlannin liittämisellä Yhdysvaltoihin.
– En hetkeäkään usko, että heidän tarkoituksensa siellä on niin sanotusti vastustaa Yhdysvaltain mahdollisia toimenpiteitä, Haukkala arvioi.
Suomen ulkopoliittinen johto on ollut lausunnoissaan varovaisempi kuin esimerkiksi länsinaapuri Ruotsin johto.
Haukkala arvioi, että räväkämpään viestintälinjaan vaikuttaa osin poliittinen kulttuuri ja Ruotsin ”sotilasstrategisesti” Suomea suojatumpi asema.
– Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tulosurheilua. Siinä haetaan ratkaisuja ja kantoja, jotka edistävät tavoitteita, mutta eivät luo uusia ongelmia tai haasteita. Jokainen joka Trumpin toimien tuomitsemista kuuluttaa, pitää pystyä vastaamaan kysymykseen, mikä on se hyvä, mitä tästä seuraa.
– Jos Trumpia hirveästi tuomitaan ja moititaan, se ei todennäköisesti johda hyvään lopputulokseen.
Haukkalan mukaan Trumpin tuomitseminen voi pikemminkin johtaa Euroopan kannalta tilanteeseen, jota kukaan ei toivo.
– Jos Trump suuttuu, se voi johtaa nopeasti jopa kovempiin kantoihin esimerkiksi Grönlannin-kysymyksessä ja lopputulokseen, jota kaikki Euroopassa haluavat välttää.
Voit katsoa Haukkalan haastattelun kokonaisuudessaan Yle Areenassa.
