Puolustusministeriö kertoi eilen, että Suomi lähettää kaksi yhteysupseeria Grönlantiin selvittämään mahdollisuuksia osallistua sotaharjoituksiin alueella.
– Tämä liittyy yleisesti siihen tilanteeseen, että arktista puolustusta vahvistetaan Natossa. Tämä on normaalin harjoitustoiminnan puitteissa oleva asia, perusteli puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).
Tanska on lisännyt alueella omaa sotilaallista läsnäoloaan ja kutsunut liittolaismaita yhteisiin sotaharjoituksiin sen seurauksena, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on toistuvasti uhannut ottaa Grönlannin haltuunsa vaikka voimakeinoin.
Tanska haluaa todistaa Trumpille, että se ottaa saaren puolustuksen vakavasti. Häkkäseltä kysyttiin, millaisen viestin harjoittelu lähettää Trumpille.
– Harjoituksella ei lähetetä viestejä liittokunnan sisällä vaan ainoastaan liittokunnan ulkopuolelle, että liittouma ottaa vakavasti arktisen puolustuksen vahvistamisen, Häkkänen sanoi.
Vastaus on ristiriitainen, sillä Häkkänen sanoi itsekin, että Grönlannin Arctic Endurance -harjoitus ei ole Naton vaan Tanskan järjestämä. Naton vahvimmalla sotilasmahdilla eli Yhdysvalloilla ei ole harjoituksen kanssa mitään tekemistä.
Harjoitus ei lähetä Venäjälle ja Kiinalle viestiä siitä, että Nato puolustaa yhtenä rintamana Grönlantia. Päinvastoin. Länsirintaman rakoilun havainnut Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov totesi perjantaina, että Grönlanti kuuluu Tanskalle.
Harjoittelun viestin todellinen kohdeyleisö istuu Valkoisessa talossa. Trump on sanonut haluavansa ottaa Grönlannin haltuun juuri puolustussyistä.
Suomen ulkopoliittinen johto ei kuitenkaan halua sanoa suoraan, että operaation tarkoitus on todistaa nimenomaan Trumpille, että muutkin ovat valmiita puolustamaan Grönlantia.
Häkkäsen muotoilut muistuttivat ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) keskiviikkoista sanailua Ylen A-Studiossa.
– Arktinen turvallisuus on aidosti asia, johon liittokunnan sisällä pitää kiinnittää huomiota, Valtonen sanoi.
Toisaalta hän myönsi, että Grönlantiin ei juuri nyt kohdistu uhkaa.
– Kiinan ja Venäjän läsnäolo Grönlannin alueella on minimaalista juuri nyt, Valtonen sanoi.
Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen on sanonut, että esimerkiksi kiinalaisia aluksia ei ole havaittu Grönlannin lähistöllä ainakaan kymmeneen vuoteen.
Grönlannin puolustuksen pönkittäminen on vasta alkutekijöissään. Suomen lisäksi Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Alankomaat, Ruotsi ja Norja ovat lähettäneet yksittäisiä sotilaita selvittämään tilannetta yli kuusi kertaa Suomen kokoisessa Grönlannissa.
Italian puolustusministeri Guido Crosetto on luonnehtinut hanketta ”vitsiksi” ja ehdottanut, että Nato alkaisi koordinoida toimintaa. Italia ei itse aio osallistua.
Suomalaiskaksikko matkustaa nyt joka tapauksessa Grönlantiin selvittämään paikallista maaperää. Häkkäsen mukaan päätökset jatkotoimista tehdään myöhemmin.
Miten Suomi voisi sitten osallistua Grönlannin puolustamiseen?
Saksa kertoi perjantaina, että sen lähettämä etujoukko selvittää, voisiko maa lähettää Grönlantiin Eurofighter-hävittäjiä ja merivoimien fregatteja merivalvontaan.
Suomen tapauksessa mahdollista mittakaavaa voi hakea maan osallistumisesta Naton operaatioihin.
Suomi on viime aikoina osallistunut Naton ilmavalvontaoperaatioihin Islannissa neljällä Hornet-hävittäjällä ja Romaniassa kahdeksalla. Islantiin lähetettiin 50 sotilasta ja Romaniaan sata.
Merivoimat on puolestaan osallistunut Naton pysyvän merivoimaosaston toimintaan kahdella aluksella muun muassa Pohjois-Atlantilla.
Häkkänen kuitenkin korosti, että Suomen pitää huolehtia ensisijaisesti omasta itärajastaan. Kynnystä näyttävään osallistumiseen Grönlannin harjoituksiin nostanee sekin, että Suomen ulkopoliittinen johto varoo visusti tekemästä tai sanomasta mitään sellaista, minkä Trump voisi tulkita poikkipuoliseksi.
