Hallitus etsii jälleen uusia säästökohteita. Tarve on sekä pienemmille keväällä sovittaville keinoille että EU:n alijäämämenettelyyn joutumisesta mahdollisesti aiheutuville sopeutuksille.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoo, että hallituksen tulee löytää huhtikuun loppupuolella pidettävään kehysriiheen mennessä ”pienempi kokonaisuus täydentäviä sopeutuskeinoja”.
Purran mukaan osa hallituksen säästöpäätöksistä ei ole saavuttanut euromääräisiä tavoitettaan tai niiden voimaantulo on viivästynyt.
– Tämä liittyy esimerkiksi siihen, että joulukuussa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta teki tiettyjä muutoksia hallituksen esityksiin ja toisaalta jotkin esitykset jäivät käsittelemättä tai viivästyivät, Purra sanoo STT:lle.
Hän viittaa esimerkiksi esitykseen teknologian käytön lisäämisestä vanhusten hoidossa keinona säästää sote-menoista.
Purra ei avaa tarkemmin keväällä sovittavien sopeutusten euromäärää, sillä luvut elävät vielä.
Purra rajaa keinovalikoimasta ulos veronkiristykset ja ostovoimaa heikentävät menoleikkaukset. Hän ei näe mahdollisena perua tai muuttaa tänä vuonna voimaan tullutta tuloverotuksen kevennystä tai ensi vuoden alkuun sovittua yhteisöveron kevennystä.
Esimerkiksi Suomen Pankki arvioi joulun alla, että henkilö- ja yhteisöverojen kevennykset hidastavat julkisen talouden tasapainottumista.
Purran listaa vielä toteuttamatta
Purran mukaan hallitus pyrkii edelleen löytämään ”toissijaisia säästökohteita”. Viime elokuussa Purra ehdotti budjettiriihen alla valtiovarainministerinä omaa leikkauslistaansa, jossa oli noin miljardin euron edestä leikkauksia.
Esimerkiksi leikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöihin ja kuntien valtionosuuksiin jäivät toteutumatta. Myöskään ehdotus kiintiöpakolaisten ottamisen lopettamisesta ja nykymuotoisen Opetushallituksen lakkauttamisesta ei toteutunut.
– Purran elokuun lista on edelleen oikein käyttökelpoinen. Hallitus ei päässyt lähellekään listan miljardin euron sopeutustavoitetta, hän sanoo.
Epäselvää on vielä, mitä ensi tiistaina Euroopan neuvostossa tehtävä päätös Suomen alijäämämenettelyn käynnistämisestä tarkoittaa.
– Emme vielä tiedä, tarvitaanko komission mielestä mahdollisia uusia sopeutustoimia 0 vai 1,4 miljardia vai jotain siltä väliltä. Tietoja tulee seuraavista talousennusteista, joten olemme viisaampia keväällä, Purra sanoo
