Pienkerrostalo seisoo komealla paikalla Immalanjärven rannalla Imatralla. Taloyhtiössä on huomiota herättävää, että sen kymmenestä asunnosta seitsemässä omistajat ovat Venäjän tai Valko-Venäjän kansalaisia.
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Timo Pankka kutsuu kylään ja lupaa kertoa, mitä kaikkea vahvasti venäläisomisteisessa asunto-osakeyhtiössä on viime vuosina koettu.
Pankka asuu itse noin 70 neliön asunnossaan talon yläkerroksessa. Osa muista osakkeenomistajista asuu pysyvästi Venäjällä, jotkut muualla ulkomailla.
Moni heistä ei ole käynyt paikan päällä itärajan sulkeutumisen jälkeen eli yli kahteen vuoteen.
Sama kymmenen asunnon taloyhtiö nousi esiin Ylen tutkivan journalismin MOT-ohjelman laajassa selvityksessä, jossa selvitettiin venäläisten asunto-omistusta Suomessa. Selvityksessä MOT kävi läpi sellaisia venäläisten omistamia asuntoja, jotka herättivät kysymyksiä esimerkiksi varallisuuden alkuperästä tai joissa omistajilla on suuri määrä asuntoja.
Tässä jutussa kerromme myös, miten osa Immalanjärven kiinteistössä tehdyistä asuntokaupoista liittyy törkeistä rikoksista tuomittuun venäläiseen kiinteistövälittäjään.
Taloyhtiö vuokraa kämppiä rästimaksujen hoitamiseksi
Timo Pankka tekee selväksi, että vastuurooli yhtiön hallituksen puheenjohtajana ei ole hänelle mieluinen.
– Ei tässä muitakaan vaihtoehtoja ollut, hän toteaa.
EU:n asettamien sodan vastaisten pakotteiden vuoksi venäläisten asunnonomistajien rahansiirrot Suomeen ovat jumissa. Yhtiövastikkeita alkoi jäädä rästiin.
Vanhassa rakennuksessa olisi tarvetta remonteille, mutta pankit kieltäytyvät lainaamasta rahaa.
Sitten pamahti vielä ikävä yllätys paikallisen vesilaitoksen suunnasta. Vesimittareiden uusimisen yhteydessä paljastui, että veden kulutus oli vuosia arvioitu huomattavasti todellista käyttöä vähäisemmäksi.
Kukaan yhtiön silloisessa hallituksessa, isännöitsijä tai vesilaitos ei ollut havainnut ongelmaa ajoissa. Kun asia runsaat kaksi vuotta sitten selvisi, oli vesilaitoksen tasauslasku asunto-osakeyhtiölle jättimäinen, lähes 30 000 euroa.
Yhdessä vaiheessa Pankan mielestä näytti jo varmalta, että asunto-osakeyhtiö ajautuu konkurssiin.
Kuvaavaa on, että kun hän etsi taloyhtiölle uutta isännöitsijää, yhtä lukuun ottamatta kaikki kieltäytyivät.
Uuden isännöitsijän ideoimana ja asuntojen omistajien suostumuksella taloyhtiöön on nyt saatu junailtua järjestely, jossa yhtiö vuokraa venäläisomistajien asuntoja omiin nimiinsä. Vuokratuloilla taloyhtiö pystyy lyhentämään vesilaskua ja huolehtimaan juoksevista kuluista.
Järjestelyllä olisi tarkoitus päästä muutama vuosi eteenpäin. Varmaan tuo raja jossain vaiheessa taas on auki, Pankka pohtii.
Sijainti itärajan ja Rajavartioston välissä
Rakennuksen omistukseen liittyy useita kysymyksiä herättäviä seikkoja, kuten sen sijainti maanpuolustuksen kannalta strategisten kohteiden läheisyydessä.
Venäjän raja kulkee heti järven takana alle kymmenen kilometrin etäisyydellä talosta.
Muutaman sadan metrin päässä toisessa suunnassa, omalla aidatulla alueellaan sijaitsevat Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunta, osa Rajavartiolaitoksen esikunnasta sekä Raja- ja merivartiokoulu.
Talo on rakennettu 1930-luvulla Immolan varuskunnan lennoston henkilökunnalle asuntolaksi. Myöhemmin se siirtyi rajavartijoiden käyttöön.
2000-luvun alkuvuosiin asti entisen kasarmialueen rakennukset pysyivät valtion omistuksessa. Sen jälkeen valtion kiinteistöyhtiö Senaatti alkoi hankkiutua eroon tarpeettomista rakennuksista ja niitä myytiin yksityisomistukseen.
Yhteys törkeistä rikoksista tuomittuun välittäjään
Etelä-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi viime kesänä Imatralla Vipcon LKV -nimistä kiinteistönvälitysyhtiötä johtaneen venäläismiehen ehdolliseen vankeuteen törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta.
Rikostutkinnassa todettiin, että yrityksen johtajan ja hänen perheenjäsentensä yksityisille tileille oli siirretty kolmen vuoden aikana yli 200 000 euroa alkuperältään epäselvää rahaa.
Tässä jutussa esitellyn pienkerrostalon asuntokaupoista kolmella on yhteys tuomittuun kiinteistövälittäjään.
Esimerkiksi yhdessä tapauksista kiinteistönvälittäjän omistama yritys oli myynyt talosta asunnon sen nykyisen omistajan yritykselle. Välityspalkkio oli jätetty kirjaamatta Vipconin kirjanpitoon.
Kiinteistövälittäjä perusteli rahansiirtoja oikeudessa muun muassa sillä, että hän oli auttanut tuttaviaan asuntokaupoissa. Käräjäoikeuden tuomio on lainvoimainen.
Vipconin liiketoiminta on jatkunut tuomion jälkeen, ja yhtiön omistaa tuomion saaneen ex-johtajan vaimo. Toimitusjohtaja on Imatralla asuva venäläinen nainen. Kukaan yhtiön edustajista ei vastannut Ylen haastattelupyyntöön.
Ylen MOT-ohjelmassa viime syksynä kävi ilmi, että kiinteistövälitysyhtiö Vipcon markkinoi suositulla venäläisellä verkkosivustolla Suomessa sijaitsevien asuntojen ja kiinteistöjen välityspalvelua.
Vipcon myös mainostaa verkkosivuillaan palvelua, jossa se auttaa asiakkaitaan hankkimaan oleskeluluvan Suomesta esimerkiksi yrittäjyyden avulla. MOT-ohjelmassa yhtiön edustaja tarjosi asunnonostajaksi tekeytyneelle toimittajalle muitakin kyseenalaisia vaihtoehtoja oleskeluluvan järjestämiseksi.
Katso MOT-dokumentti venäläisten asuntokaupoista Suomessa Yle Areenasta.
Ministeriö ei suunnittele asuntojen valvontaa
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) totesi marraskuussa, että venäläisten omistamiin asunto-osakkeisiin liittyviä turvallisuusriskejä aletaan selvittää vielä tämän hallituskauden aikana.
Ministeriössä asiaa ei toistaiseksi ole edistetty. Puolustusministeriön asiantuntija Rickard Lindholmin mukaan ministeriössä ei ole vireillä hanketta, jonka tavoitteena olisi tuoda venäläisten Suomessa omistamat asunto-osakkeet valvonnan piiriin.
Hänen mukaansa asunto-osakkeiden omistuksen valvonta on lainsäädännön näkökulmasta erityyppinen asia kuin kiinteistöomistukset, joiden valvontaa on jo tiukennettu.
– Asunto-osakkeella itsessään ei välttämättä ole relevanssia tai roolia turvallisuutta vaarantavan toiminnan näkökulmasta. Siten rajallisten resurssien kohdentaminen kiinteän omaisuuden valvontaan osakkeiden sijaan on perustellumpaa, Lindholm perustelee.
