Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon (ps.) tiedossa ei ole, että kansanedustajien avustajia kohdeltaisiin SDP:n kansanedustaja Ville Merisen kuvaamalla tavalla.
Ylen tuoreessa dokumenttisarjassa Vallan algoritmi Merinen sanoo, että hän ei ole uskaltanut tuoda julkisuuteen sitä, miten kansanedustajat kohtelevat avustajiaan. Merinen myönsi, että avustajiin kohdistuisi fyysistä, seksuaalista ja henkistä väkivaltaa, kiusaamista ja ahdistelua. Sarjassa Merinen sanoo, että häntä on lähestytty asiasta terapeuttitaustansa vuoksi.
Alla olevasta videosta voit katsoa kohdan, jossa Merinen kuvaa tapausta.
SDP:n eduskuntaryhmän pääsihteeri myöntää ”joitain tapauksia”
Ylen tavoittaman SDP:n eduskuntaryhmän pääsihteeri Rami Lindströmin mukaan SDP tekee omille ryhmänsä työntekijöille työhyvinvointia kartoittavia kyselyitä.
Hän kiistää, että ryhmässä olisi tullut ilmi Ville Merisen kuvaamia vakavampia tapauksia.
Viime vuoden puolella tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että muutama työntekijä kertoi kokemuksista epäasiallisesta kohtelusta. Lindström ei muista kyselyn tarkkaa kysymyksenasettelua, eikä hän yhdistäisi Merisen listaa kyselyyn.
Lisäksi hän täsmensi, että kyselyissä ei kysytä, kenen toimesta epäasiallista kohtelua on ollut ja jatkoi, että eduskunnassa työskentelee noin tuhat ihmistä.
– Merinen viittasi yleisesti siihen, miten edustajat kohtelevat avustajiaan. Työssä voi tulla erilaisia konfliktitilanteita ja yksittäisiä sellaisia on ratkottu, Lindström sanoo, kun häneltä kysyy onko SDP:n sisällä ollut erilaisia konflitkitilanteita.
Halla-aho ei tunnista ilmiötä
Jussi Halla-aho ei tiedä, mitä Merisen puheiden taustalla on.
– Minulla ei ole tiedossa ilmiötä, että avustajia kohdeltaisiin Merisen kuvaamalla tavalla. En tiedä, mitä taustalla on. Merinen on aiemmin esittänyt kummallisia väitteitä eduskunnan työskentelyilmapiiristä, joita kukaan muu ei tunnu talossa oikein tunnistavan, Halla-aho sanoo.
– En osaa sanoa, mikä hänen motiivinsa on tällaisia väitteitä esittää.
Halla-ahosta on mielenkiintoista, että Merinen kieltäytyy tarkentamasta väitteitään dokumentissa, kun toimittaja kysyy niistä tarkemmin.
Tavoitimme myös Ville Merisen, joka ei kommentoinut asiaa.
Merinen jäi syksyllä 2024 eduskunnasta sairauslomalle, koska hänen mukaansa talo ja erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunta on sairain työyhteisö, jossa hän on koskaan ollut.
Halla-aho mukaan eduskunta on iso työpaikka, jossa on voinut tapahtua kaikenlaista yksilötasolla vuosien varrella. Sitä hän ei kuitenkaan tunnista, että avustajia ryhmänä kohdeltaisiin huonosti.
– Yksittäisen kansanedustajan ja avustajan välillä on voinut olla erimielisyyksiä eri asioista, mutta se ei poikkea millään tavalla mistään muusta työpaikasta, Halla-aho sanoo peilaten vuoteen koko edustaja-aikaansa vuodesta 2011 asti.
Kaikenlaisesta häirinnästä ja huonosta kohtelusta pitää lähestyä henkilöstöosastoa ja viime kädessä eduskunnan hallintojohtajaa, joka näiden asioiden päällä on, Halla-aho kuittaa.
Eduskunnassa tehdään kyselyitä, mutta ei kaikille avustajille
Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio ei ole myöskään törmännyt Merisen kuvaamaan häirintään viime vuosina. Yksittäisiä tapauksia on Rauhion mukaan ollut useita vaalikausia sitten.
– En kiistä tai kyseenalaista Merisen havaintoa, mutta se ei ole oma käsitykseni, Rauhio sanoo.
Eduskunnan kanslia tekee Rauhion mukaan kyselytutkimuksia henkilökunnalleen, jossa selvitetään, ovatko työntekijät kohdanneet häirintää. Rauhion mukaan vastaavia palautekyselyitä tekee myös eduskunnan työterveysasema.
Viimeisimmässä kyselyssä häirintätapauksia mainittiin hänen muistinsa mukaan yksi, mutta sitä ei yksilöity, onko häirintään syyllistynyt kansanedustaja vai joku muu.
– Vaikka kyselyissä saisimme nolla häirintätapausta, aina saattaa jotain jäädä piiloon, Rauhio huomauttaa.
Kanslian kyselyt eivät kata kuitenkaan kaikkia kansanedustajien avustajia. Puolueista ainoastaan RKP ja osa perussuomalaisten kansanedustajista on palkannut avustajansa eduskunnan kanslian kautta, jolloin työnantajana on eduskunnan kanslia. Loput avustajat on palkattu eduskuntaryhmien kautta, jolloin avustajien työnantaja on ryhmä, tai tarkemmin kansanedustaja.
Jokainen työnantaja vastaa omasta henkilöstöosaamisesta ja työsuojelusta, joten valtaosa avustajista on eduskuntaryhmien vastuulla.
Vaalikauden alussa kansanedustajien perehdyttämiseen sisältyy osuus häirinnästä, kiusaamisesta ja ahdistelusta.
– Selvitämme näitä pelisääntöjä toki aikuisille työelämässä mukana olleille ihmisille, eli emme alusta pitäen selitä uusille edustajille näitä asioita, Rauhio sanoo.
Nyt eduskunta aikoo selvittää täsmällisemmin Merisen väitteitä, eli mitä on tapahtunut ja milloin. Ilman sitä Rauhion mukaan tarpeellisia toimenpiteitä on vaikeaa edes pohtia.
