Hantavirukset
| Hantavirukset | |
|---|---|
 Elektronimikroskooppikuva Sin Nombre-viruksesta. |
|
| Virusten luokittelu | |
| Ryhmä: | (-)ssRNA-virukset |
| Kunta: | Virukset |
| Heimo: | Bunyaviridae |
| Suku: | Hantavirus |
| Lajit | |
|
|
| Katso myös | |
Hantavirukset ovat bunyavirusten heimoon kuuluvia viruksia, jotka aiheuttavat niin sanottuja viruszoonooseja eli selkärankaisista eläimistä ihmiseen ja päinvastoin tarttuvia virustauteja.
Ensimmäisen kerran hantavirus tunnistettiin vuonna 1951 Korean sodassa. Sen aiheuttamaa sairautta oli havaittu korealaisissa jo aiemmin. Samanlaisia oireita oli myös tunnistettu Kiinasta ja Venäjän Kaukoidästä. Viruksen eristi tohtori Lee Ho-Wang vuonna 1976, ja se nimettiin 1980 korealaisen Hantanjoen mukaan.[1]
Kuinka vakavan taudin virus uhrissaan aiheuttaa, riippuu paljolti virustyypistä. Virus saattaa myös käyttäytyä eri isännissä eri tavoin. Joissakin tapauksissa tartunta ei aiheuta sairastuneessa henkilössä juurikaan oireita, kun taas toisessa henkilössä taudinkuva saattaa muuttua vakavaksikin, vaikka sairastunut olisi nuori ja muutoin terve.
Tarttuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hantavirusten luonnon reservoaari on jyrsijät, joista virus tarttuu ihmisiin ja muihin eläimiin. Ihmisten välillä virus tarttuu vain harvoin. Jyrsijöillä infektio on pääosin oireeton ja krooninen, vaikkakin vastastyntyneelle eläimelle Hantaan- ja Soul-virukset voivat aiheuttaa tappavan meningoenkefaliitin.[2]
Tauti tarttuu ihmiseen infektoituneen eläimen eritteistä, esimerkiksi ulosteista.[2] Andes-viruksen tiedetään olevan ainoa, josta on joitakin todisteita viruksen tarttumisesta ihmisestä toiseen. Tartunta vaatii kuitenkin hyvin läheistä kontaktia.[3]
Jyrsijöistä jopa 30–40 prosenttia kantaa hantavirusta, ja tartunnan todennäköisyys myös ihmiseen kasvaa, kun jyrsijöiden määrä ihmisasutuksen läheisyydessä kasvaa.[2]
Tautityypit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hantavirukset aiheuttavat kahdenlaista tautia: munuaisoireista verenvuotokuumetta (Hemorrhagic Fever with Renal Syndrome; HFRS) ja keuhko-oireista infektiota (Hantavirus Pulmonary Syndrome; HPS).[4] Kumpaakin esiintyy eri puolilla maailmaa. Hantaviruksia on tähän mennessä löydetty toistakymmentä.
HFRS-taudit kehittyvät yleensä 1–2 viikon aikana altistuksesta, ja sen oireita ovat kuume, voimakas päänsärky, näköoireet ja pahoinvointi. Dobrava- ja Hantaan-virukset voivat aiheuttaa vakavia taudinkuvia, johon voi kuulua sisäistä verenvuotoa ja munuaisten vajaatoimintaa. Hantaan-viruksen aiheuttama Korean verenvuotokuume oli ensimmäisiä kuvattuja HFRS-tauteja. Se havaittiin ensimmäisen kerran Korean sodan aikana, ja sitä levittää peltohiiri. Korean verenvuotokuumeeseen kuolee 5–15 prosenttia sairastuneista.[4]
HFRS-tauteja esiintyy pääsääntöisesti Euroopassa ja Aasiassa, ja vuosittain on noin 100 000 tautitapausta.[4]
HPS-tauteja tavataan läntisellä pallonpuoliskolla, ja ne johtavat noin puolissa tapauksista kuolemaan. HPS-tauti alkaa nopealla lihassäryillä ja kuumeella ja johtaa akuuttiin hengenahdistukseen. Ensimmäinen löydetty HPS-tauti oli Sin Nombre -viruksen aiheuttama. Se havaittiin 1993 Yhdysvaltain lounaisosista, ja sitä kantaa peurahiiri.[4] Sen oireet ovat samanlaiset kuin flunssassa: kuume, yskä, nuha, yleinen väsymys ja lihassäryt. Lisäksi kuitenkin keuhkot alkavat täyttyä verellä, jolloin uhri tukehtuu, eli tauti on luonteeltaan tappava.
Hanta Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ainoa Suomessa esiintyvä hantavirus on HFRS-myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus. Nimi juontaa juurensa Puumalan kuntaan missä virustutkijat Markus Brummer-Korvenkontio ja Antti Vaheri eristivät viruksen metsämyyrän keuhkoista ja antoivat sille nimen löytöpaikan mukaan. He ovat kehittäneet myös menetelmän (serologinen toteamismenetelmä), jolla viruksen kehittämä sairaus voidaan varmistaa.
Suomi on Euroopan kärjessä hantavirusinfektioiden määrässä. Vuonna 2016 löydettiin 1663 tartuntaa.[5]
2–4 viikon kuluttua tartunnasta alkavat oireet, jotka ovat heijastumia munuaisten vajaatoiminnasta: kuume, päänsärky ja pahoinvointi sekä vatsa- ja selkäkivut. Vähän myöhemmin alkaa ilmetä suoranaista munuaisten vajaatoimintaa kuten virtsamuutoksia (muun muassa virtsan vähenemistä). Munuaiset muuttuvat kosketusaroiksi. Näkö- ja tajunnanhäiriöitä saattaa ilmetä osalla sairastuneista. Joskus potilas joutuu turvautumaan dialyysihoitoon. Verenvuoto ei kuitenkaan ole myyräkuumeessa kovin yleistä vaan pikemminkin harvinaista, vaikka tauti onkin HFRS-tyyppiä.
Vuoden 2026 infektiot laivalla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] | Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita. |
Keväällä 2026 MV Hondius -nimisellä risteilyaluksella levisi vakava hengitystieinfektio, jonka aiheuttajan arveltiin olevan Andien hantavirus (käytetään myös nimeä Andes-virus). Sitä esiintyy Chilessä ja Argentiinassa.[6] Infektiot kehittyivät risteilyaluksella useiden viikkojen ajan ennen kuin ne tunnistettiin. Laiva kulki Argentiinasta kohti Antarktista ja Atlantin valtameren yli ja pysähtyi ajoittain syrjäisille saarille tai niiden lähelle. Matkan varrella matkustajia ja miehistön jäseniä sairastui. Laivalla oli lähes 150 matkustajaa ja miehistön jäsentä 23 eri maasta. Näistä seitsemän on sairastunut ja heistä kolme kuollut.[7]
Hantavirukset jaoteltuina kantavan eläimen mukaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hiirien ja rottien levittämät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hantaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kantaja: peltohiiri. Esiintyminen: Kaukoitä (Korea, Kiina). Tyyppi: HFRS.
Dobrava
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kantaja: metsä- ja peltohiiri. Esiintyminen: Balkan, Viro ja Venäjä. Tyyppi: HFRS.
Seoul
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myyrien levittämät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kantaja: metsämyyrä (Suomessa punaruskea metsämyyrä). Esiintyminen: Eurooppa. Aiheuttaa myyräkuumetta. Tyyppi: HFRS.
Topografov
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kantaja: sopulit. Esiintyminen: Siperia.
Prospect Hill
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kantaja: niittymyyrä. Esiintyminen: Yhdysvallat. Ei aiheuta tautia ihmisessä.
Tula
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kantaja: kenttämyyrä. Esiintyminen: Keski-Eurooppa. Ei aiheuta tautia ihmisessä.
Uuden maailman myyrien levittämät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sin Nombre (Muerto Canyon ("Kuolemankanjoni") -virus)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kantaja: peurahiiri. Esiintyminen: Pohjois-Amerikka. Tyyppi: HPS.
New York
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kantaja: valkojalkahiiri. Esiintyminen: Yhdysvallat. Tyyppi: HPS.
Bayou
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kantaja: riisirotta. Esiintyminen: Amerikka. Tyyppi: HPS.
Andes
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kantaja: pitkähäntähiiri. Esiintyminen: Argentiina. Tyyppi: HPS. Tarttuu myös suoraan ihmisestä toiseen.
Hyönteissyöjien levittämät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thottapalayam
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kantaja: päästäiset. Esiintyminen: Intia.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lääketieteellinen mikrobiologia: ISBN 951-656-007-5
- Mikrobit ja ihminen: ISBN 952-5202-33-X
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ji Yun Noh & Jaehun Jung & Jin-Won Song: Hemorrhagic Fever with Renal Syndrome. Infection & chemotherapy, 12/2019, 51. vsk, nro 2, s. 405–413. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.5.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 Mari Kanerva, Olli Vapalahti ja Antti Vaheri: Myyräkuume ja muut hantavirusinfektiot: kuinka jyrsijöiden virukset aiheuttavat ihmiselle taudin? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2000. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 8.5.2026.
- ↑ Current information about hantavirus 6.5.2026. RIVM. Viitattu 8.5.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 4 David Morens: hantavirus Encyclopedia Britannica. 7.5.2026. Viitattu 8.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Tartuntatautirekisterin tilastotietokanta 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 20.4.2017. Viitattu 13.7.2017.
- ↑ Tutkija: Risteilyaluksella puhjennut hantavirusepidemia on harvinainen Yle Uutiset. 4.5.2026. Viitattu 7.5.2026.
- ↑ Tappava epidemia puhkesi viikkoja ennen sen toteamista – näin hantavirus riepottelee luksusristeilijällä Yle Uutiset. 6.5.2026. Viitattu 7.5.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Hantavirus
- UniProt: Taxonomy - Orthohantavirus (englanniksi)
