Boeing 747-400
| Boeing 747-400 | |
|---|---|
.jpg) British Airwaysin Boeing 747-400 |
|
| Tyyppi | matkustajalentokone |
| Alkuperämaa |  Yhdysvallat |
| Valmistaja | Boeing Commercial Airplanes |
| Suunnittelija | Joe Sutter |
| Ensilento | 1988 |
| Tila | Tuotanto lopetettu, uusi malli 747-8 |
| Valmistusmäärä | 694 [1] |
| Valmistusvuodet | 1989–2009 |
| Yksikköhinta | 230 milj. USD (2006) |
| Kehitetty mallista | 747-100 |
| Muunnelmat | 747-400ER 747-400LCF |
Boeing 747-400 on Boeing 747 -koneen toiseksi uusin ja suosituin versio. Sen suunnittelu alkoi vuonna 1985 ja ensilento lennettiin vuonna 1988. Liikennöinti alkoi vuonna 1989. 747-400 on ulkoa katsottuna samannäköinen kuin 747-300, mutta siinä on monia uudistuksia, muun muassa moderni kahden ohjaajan ohjaamo, monitoiminäytöt (lasiohjaamo), uudet moottorit, wingletit (taivutetut siipien kärjet), jotka ovat 1,6 metriä korkeat[2], uusi matkustamo, suurempi kantavuus ja pidempi toimintamatka sekä lisäpolttoainesäiliöt korkeusperäsimessä. Koneeseen on olemassa kolme moottorivaihtoehtoa: Pratt and Whitney PW4000, General Electric CF6-80 tai Rolls-Royce RB211-524G/H. 2000-luvulla koneesta kehitettiin edelleen pidennetty, uusilla moottoreilla varustettu mallisto, nimeltään 747-8.
Monet lentoyhtiöt (mm. KLM, British Airways ja Virgin Atlantic) ovat lopettaneet koneen matkustajaversion käytön koronaviruspandemian aiheuttaman matkustajamäärien romahduksen seurauksena, sillä kaksimoottoriset koneet ovat kustannustehokkaampia.[3] Rahtiversio pysyy silti suosittuna sen suuren rahtikapasiteetin ansiosta.[4]
Tekniset tiedot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| B747-400ER | B747-8I (vertailu) | |
|---|---|---|
| Pituus | 70,66 m | 76,25 m |
| Siipien kärkiväli | 64,92 m | 68,45 m |
| Korkeus | 19,33 m | 19,35 m |
| Siipien pinta-ala | 541 m² | 554 m² |
| Paino tyhjänä | 180,8 t | 211,7 t |
| Suurin lentoonlähtöpaino | 412,8 t | 442 t |
| Suurin nopeus | 988 km/h (0,92 mach) | 988 km/h (0,92 mach) |
| Toimintamatka maksimikuormalla | 14 200 km | 14 800 km |
| Rahtikapasiteetti | 158,6 m³ (4 pallettia + 14 LD1:tä) | 161,5 m² |
| Moottorit (esimerkiksi) | 4 × General Electric CF6-80 (274 kN) | 4 × GEnx-2B67 (296 kN) |
| Ohjaamomiehistö | kaksi | kaksi |
Versiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]747-400
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Matkustajaversio 747-400:n ensilento tapahtui 29.4.1988 ja käyttöönotto 9.2.1989 Northwest Airlinesilla.[2] Koneeseen mahtuu matkustajia enimmillään kahdessa luokassa noin 560, ja sen toimintamatka on 13 570 km. Tyyppiä valmistettiin 442 kappaletta, ja suurin käyttäjä oli British Airways 57 koneellaan.[5] Koneentyypin suurimpia käyttäjiä vuonna 2025 ovat Lufthansa (8), Rossiya (5), Air China (2) ja Mahan Air (2).[6] Tuotanto lopetettiin vuonna 2005, ja viimeinen kone toimitettiin China Airlinesille.[7] Vuonna 2020 British Airwaysin 747-400 teki uuden aliäänikoneen nopeusennätyksen reitillä New York–Lontoo vain 4 tunnissa ja 56 minuutissa.[8]
747-400M
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Boeing 747-400M (Kombi) on vuonna 1989 ensilentonsa tehnyt matkustaja/rahtikone. Ensimmäinen ja myös viimeinen kone toimitettiin lentoyhtiö KLM:lle.[9] Koneen takaosa on muunnettu rahtitilaksi, jolloin sitä voidaan käyttää reiteillä, joilla on vähemmän matkustajia, mutta enemmän rahtia. Matkustajapaikkoja on tyypillisesti noin 238. Konetyyppejä valmistettiin 61 kappaletta 13 eri lentoyhtiölle, joista suurin käyttäjä oli KLM.[5] Tuotanto lopetettiin vuonna 2002. Vuoden 2020 alusta KLM lopetti viimeisten 10 kombin käytön koronaviruspandemian vuoksi, mutta huhtikuussa yhtiö otti väliaikaisesti käyttöön vielä kaksi konetta toimittamaan lääketieteellisiä tarvikkeita Alankomaihin. Lennot lopetettiin virallisesti saman vuoden lokakuussa.[10]
.jpg)
747-400ER
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Boeing 747-400ER on pidennetyn toimintamatkan versio 747-400:sta. Vuonna 2000 australialainen lentoyhtiö Qantas tilasi Boeingilta kuusi kyseistä konetta, ainoana asiakkaana konetyypille. Koneessa on joko yksi tai kaksi valinnaista 12 300 litran lisäpolttoainetankkia eturahtiruumassa lisäten toimintamatkaa noin 800 kilometrillä. Lisäksi koneessa on 6 800 kg suurempi maksimilentoonlähtöpaino kuin perusversiossa, vahvistettu runko, laskutelineet ja siivet ja myös uudistettu matkustamo. Myös uudet, isommat renkaat lisättiin. Näiden muutosten ansiosta Qantas pystyi avaamaan pitkiä reittejä, kuten Melbourne–Los Angeles ja Dallas–Brisbane, joihin aiemmat 747-mallit eivät yltäneet toimintamatkansa puolesta. Qantas lopetti koneiden käytön alkuvuodesta 2020.[11]
747-400D
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Boeing 747-400D (Domestic) oli tarkoitettu Japanin sisäisille lennoille. Koneessa ei ole winglettejä, sillä niiden tuoma polttoainetaloudellisuus ei ollut tarpellinen lyheille matkoille sekä ne lisäisivät koneen painoa. Myös toisen kerroksen keittiö on poistettu lisäten istuimia. Sillä on myös lyhyempi toimintamatka ja matkustajia koneeseen mahtui enimmillään 660. Koneen käyttäjiä olivat Japan Airlines ja ANA. Vain 19 konetta rakennettiin ja viimeinen toimitettiin ANA:lle.[12] Kaksi ANA:n koneista oli maalattu Pokémon-väreihin. Konetyypin viimeinen lento tapahtui vuonna 2014.
.jpg)
747-400F
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Boeing 747-400F (Freighter) -rahtiversio otettiin käyttöön vuonna 1993 ensimmäisenä Cargoluxin toimesta.[13] Koneessa on eturahtiovi (keularahtiovi), joka mahdollistaa rahdin lastauksen helposti keulasta. Suurin lentoonlähtöpaino on 396 900 kg, ja kone pystyy kuljettamaan enimmillään 113 000 kg rahtia jopa 8 230 kilometrin päähän. Mallia valmistettiin yhteensä 166 kappaletta, joista 40 kuului pidemmän kantaman ERF-versioon.[5] Koneella pystyy kuljettamaan enimmillään 113 000 kg rahtia 8 230 kilometrin päähän.[14]
Poiketen muista versioista, koneen oikealla puolella ei ole ovia eikä ohjaamossa ole sisäovea. Myös toisen kerroksen pituus on lyhyempi kuin matkustajaversioissa. Ohjaamoon vievät tikkaat voidaan nostaa ylös, jolloin koneen rahtikapasiteetti nousee.[13] Mallin tuotanto loppui vuonna 2009. Boeing esitteli myös pidemmän kantaman version 747-400ERF:n (Extented Range Freighter) vuonna 2001. Mallin suurin lentoonlähtöpaino on 412 770 kg ja toimintamatka noin 9 200 kilometriä. Ensimmäinen kone toimitettiin Air Francelle lokakuussa 2002.[15] ERF pystyy kuljettamaan 9 980 kg enemmän rahtia ja lentämään 972 kilometriä pidemmälle kuin tavallinen 747-400F. Parannuksia tehtiin myös rakenteeseen: runkoa, laskutelineitä ja siipien osia vahvistettiin kestämään lisääntynyt paino ja kuormitus.[13]
747-400BCF
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2004 Boeing julkaisi ohjelman, jossa 747-400 matkustajaversion kone voitaisiin muuntaa rahtikoneeksi. Kone on muutoin sama kuin F-versio, mutta sen toinen kerros on yhtä pitkä kuin matkustajavariantissa, sekä siinä ei ole eturahtiovea. Kone sai heti 33 tilausta ja 29 optiota. Ensimmäinen BCF (Boeing Converted Freighter) toimitettiin Cathay Pacificille joulukuussa 2005. Koneen rahtikapasiteetti on 113 490 kg ja toimintamatka 7 600 kilometriä. Koneeseen mahtuu 30 rahtipallettia sekä 19 ihmistä.[13]
_B-16406_IAH.jpg)
747-400LCF
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Boeing 747 Large Cargo Freighter
Vuonna 2003 Boeing aloitti kehitystyön koneesta, joka pystyisi kuljettamaan uuden Boeing 787 Dreamlinerin suurikokoisia osia lopulliseen kokoonpanoon tehtaalle. Ratkaisuksi valittiin vanhojen 747-400 -matkustajakoneiden muuttaminen erikoisrahtikäyttöön.
Muunnettuja koneita alettiin kutsua nimellä Dreamlifter, ja niitä rakennettiin yhteensä neljä. Ensimmäinen kone aloitti palveluksensa vuonna 2007.[16] Dreamlifterin kantama on noin 7 800 kilometriä ja suurin lentoonlähtöpaino on 364 235 kg. Kone on suunniteltu vain Boeingin omaan käyttöön, eikä sitä ole markkinoitu muille lentoyhtiöille.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 747 Model Summary active.boeing.com. Kesäkuu 2015. Boeing. Arkistoitu 26.2.2017. Viitattu 16.7.2015. (englanniksi)
- 1 2 History Hour: First flight of Boeing 747-400 www.google.com. Arkistoitu 14.11.2021. Viitattu 14.11.2021.
- ↑ Linnea Ahlgren: How COVID-19 Impacted The Level Of Boeing 747 Flights Simple Flying. 3.3.2021. Viitattu 30.5.2025. (englanniksi)
- ↑ Thomas Pallini: Boeing ending production of the 747 means cargo carriers will lose a key feature and be left scrambling when it's gone Business Insider. Viitattu 30.5.2025. (englanniksi)
- 1 2 3 The Boeing 747 - Everything You Need To Know Simple Flying. 21.7.2020. Viitattu 14.11.2021. (englanniksi)
- ↑ AeroTime Editorial: How to fly a Boeing 747 in 2025 www.aerotime.aero. 8.1.2025. Viitattu 30.5.2025. (englanniksi)
- ↑ Alfred Chua2021-03-22T02:59:00+00:00: With a view of Mount Fuji, China Airlines bids farewell to 747 Flight Global. Viitattu 14.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Maailmanennätys uusiksi: Matkustajakone lensi New Yorkista Lontooseen vain neljässä tunnissa ja 56 minuutissa mtvuutiset.fi. 10.2.2020. Viitattu 14.11.2021.
- ↑ Which Airlines Flew The Boeing 747-400 Combi? Simple Flying. 9.9.2021. Viitattu 14.11.2021. (englanniksi)
- ↑ KLM Will Retire Its Final Boeing 747s On Sunday Simple Flying. 23.10.2020. Viitattu 14.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Why Boeing Built 6 747-400ERs Just For Qantas Simple Flying. 5.1.2021. Viitattu 14.11.2021. (englanniksi)
- ↑ The Boeing 747-400D - The Jumbo Jet Designed For Shorthaul Simple Flying. 15.11.2019. Viitattu 14.11.2021. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 Boeing 747-400F Freighter Aircraft - Aerospace Technology www.aerospace-technology.com. Viitattu 14.11.2021.
- ↑ 747-400F Specifications - Cargolux www.cargolux.com. Viitattu 14.11.2021.
- ↑ Which Airlines Were The First To Fly Each Boeing 747 Model? Simple Flying. 5.10.2021. Viitattu 14.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Vincenzo Claudio Piscopo: Bigger & Better: 5 Fun Facts About The Boeing Dreamlifter Simple Flying. 5.10.2023. Viitattu 30.5.2025. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Boeing 747-400 Wikimedia Commonsissa
