persoonallisuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]persoonallisuus (40)
- (persoonallisuuspsykologia) ihmisen tapa ajatella, tuntea ja käyttäytyä; kokoelma pysyviä ennustettavissa olevia, tunteiden ja käyttäytymisen piirteitä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpersoːˌnɑlːisuːs/
- tavutus: per‧soo‧nal‧li‧suus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | persoonallisuus | persoonallisuudet |
| genetiivi | persoonallisuuden | persoonallisuuksien |
| partitiivi | persoonallisuutta | persoonallisuuksia |
| akkusatiivi | persoonallisuus; persoonallisuuden |
persoonallisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | persoonallisuudessa | persoonallisuuksissa |
| elatiivi | persoonallisuudesta | persoonallisuuksista |
| illatiivi | persoonallisuuteen | persoonallisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | persoonallisuudella | persoonallisuuksilla |
| ablatiivi | persoonallisuudelta | persoonallisuuksilta |
| allatiivi | persoonallisuudelle | persoonallisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | persoonallisuutena | persoonallisuuksina |
| translatiivi | persoonallisuudeksi | persoonallisuuksiksi |
| abessiivi | persoonallisuudetta | persoonallisuuksitta |
| instruktiivi | – | persoonallisuuksin |
| komitatiivi | – | persoonallisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | persoonallisuude- | |
| vahva vartalo | persoonallisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
persoonallisuut- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. ihmisen tapa ajatella, tuntea ja käyttäytyä
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]persoonallisuushäiriö, persoonallisuustesti, persoonallisuustyyppi, rajatilapersoonallisuus
Sanaliitot
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- persoonallisuus Kielitoimiston sanakirjassa
- persoonallisuus Tieteen termipankissa
