moittija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]moittija (12)
- henkilö, joka moittii
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmoi̯t̪ːijɑ/
- tavutus: moit‧ti‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | moittija | moittijat |
| genetiivi | moittijan | moittijoiden moittijoitten (moittijain) |
| partitiivi | moittijaa | moittijoita |
| akkusatiivi | moittija; moittijan |
moittijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | moittijassa | moittijoissa |
| elatiivi | moittijasta | moittijoista |
| illatiivi | moittijaan | moittijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | moittijalla | moittijoilla |
| ablatiivi | moittijalta | moittijoilta |
| allatiivi | moittijalle | moittijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | moittijana | moittijoina |
| translatiivi | moittijaksi | moittijoiksi |
| abessiivi | moittijatta | moittijoitta |
| instruktiivi | – | moittijoin |
| komitatiivi | – | moittijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | moittija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka moittii
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- moittija Kielitoimiston sanakirjassa
