Visakoivu
| Visakoivu | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: | Fagales |
| Heimo: | Koivukasvit Betulaceae |
| Alaheimo: | Betuloideae[1] |
| Suku: | Koivut Betula |
| Laji: | pendula |
| Muunnos: | carelica |
| Kolmiosainen nimi | |
|
Betula pendula var. carelica |
|
Visakoivu (Betula pendula var. carelica) on koivun, tavallisesti rauduskoivun mutaatiosta johtuva muunnos.[2] Se on matala, joskus vain pensasmainen koivu. Sen runko on pahkainen. Myös hieskoivulla on tavattu visautumista, mutta se on paljon harvinaisempaa.[3]
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Visakoivu kasvaa 5–15 metrin korkuiseksi. Sen runko on muhkurainen ja tyvikaarna tummaa ja uurtunutta. Visakoivun runko on usein kaartunut, väärä tai pensasmainen, mutta se voi olla myös suora. Puuaineksen väri on kellertävä, vuosilustot ovat kiertyvät ja aaltoilevat. Puuaineksen sisään jää usein kuorta joka muodostaa ruskeita täpliä ja juovia. Visakoivun puuaines on siksi kaunista ja haluttua.[2]
Kasvatus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Visakoivua kasvatetaan ravinnepitoisilla metsämailla, esimerkiksi lehdoissa, ja peltomailla, jotka ovat hietaa tai multaa. Kasvupaikoiksi evät sovellu turve-, savi- ja hiesumaat.[2][3]
Visakoivun taimista vain noin puolet kasvaa visakoivuiksi ja lopuista kasvaa tavallisia rauduskoivuja; periytyminen on hieman monimutkaista. Tämän vuoksi visakoivua lisätään myös suvuttomasti.[4] Visautumisen ensimerkkejä ovat rungossa ilmenevät pahkat, pullistumat ja juomut. Visakoivikko vaatii huolellista ja ammattitaitoista hoitoa, etupäässä oksien valikoivaa leikkaamista laadukkaan tyvitukin kasvun edistämiseksi.[2][3]
Visakoivu on ainoa puulaji, josta maksetaan Suomessa kilohinnan mukaan, ja se on Suomen arvokkain koivulaji.[5]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Visakoivua esiintyy luontaisesti vain Euroopassa: Skandinaviassa, Karjalassa, Baltiassa ja Valko-Venäjällä. Luontaisesti kasvavat visakoivut ovat harvinaisia. Suomessa sitä esiintyy Etelä-Suomessa Jyväskylän korkeudelle asti luontaisesti. Sitä voidaan viljellä koko Suomen alueella. Pohjoisessa sen kasvupaikan kuitenkin pitää olla suojainen. Tunturi-Lapissa se ei menesty.[2][3]
Visatyyppejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- paukuravisa
- kaulavisa
- juomuvisa
- rengasvisa
- oksavisa
Lähde: [2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Stevens, P. F.: Betulaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 Visakoivu. Puuproffa. Viitattu 25.12.2020.
- 1 2 3 4 Visatietoutta Visaseura ry. Viitattu 25.12.2020.
- ↑ Risto Isomäki: ”Visakoivu (Betula pendula var. carelica)”, Puukirja, s. 193. Ympäristö ja kehitys ry, 1997. ISBN 951-97061-3-5
- ↑ Lindh, Kaj: Pihkassa metsään – Visakoivu on rahapuu. Metsäkeskus. Arkistoitu 2.2.2007. Viitattu 25.12.2020.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kosonen, Markku (toim.): Visakoivu. Helsinki: Metsälehti, 2004. ISBN 952-5118-61-4
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Visakoivu – Betula Pendula var. carelica Puuinfo. 18.6.2020. Viitattu 25.12.2020.
- Suomen arvokkainta puuta kasvattavat harrastajat Yle Uutiset Keski-Suomi. 6.7.2010. Viitattu 25.12.2020.
