Punarinta
| Punarinta | |
|---|---|
,_%D0%9C%D0%BE%D1%81%D0%BA%D0%B2%D0%B0.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Siepot Muscicapidae |
| Suku: | Erithacus |
| Laji: | rubecula |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Erithacus rubecula |
|
| Katso myös | |
Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Punarinta (Erithacus rubecula) on Euroopassa yleinen pieni varpuslintu, joka luokiteltiin ennen rastaisiin, mutta nyttemmin on siirretty sieppojen heimoon. Punarinta varoittaa tikitystä muistuttavalla äänellä ”tik-tik-tik…”. Punarinnan laulu on kaunista, vienoa helinää, ja sitä voi kuulla erityisesti hämärän aikoihin.
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Punarinnan historiallinen nimi on ollut kultarintakerttu (Nylander 1849, Lönnrot 1861) tai punarinta-satakieli (Mela & Kivirikko, 1909).[3] Tieteellinen sukunimi Erithacus tulee kreikan sanasta erithakos, joka viittasi tuntemattomaksi jääneeseen pikkulintuun. Lajinimi rubecula viittaa latinan sanaan rubeus eli ”punainen” tai ”punertava”.[4]
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Punarinta on 12,5–15 cm pitkä.[5][6] Aikuisella punarinnalla on ruosteenpunainen naama ja rinta. Päälaki ja selkäpuoli ovat ruskeat. Päälaen ja punaisen naaman välissä on sinertävä juova, joka yltää posken taakse ja rinnan sivulle. Siivellä on kapea, keltainen siipijuova. Nokka ja silmät ovat mustat. Jalat ovat pitkät ja ohuet. Nuori punarinta on väriltään ruskea ja sen koko puku on hienopilkkuinen.[6]
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Punarintoja tavataan koko Euroopassa ja keskisessä Aasiassa Siperiaan saakka, sekä Pohjois-Afrikassa. Euroopassa pesii 43–83 miljoonaa paria.[1] Suomessa punarinta pesii lähes koko Suomessa, mutta Metsä- ja Tunturi-Lapissa levinneisyys ei ole yhtenäinen. Suomen pesimäkannaksi arvioitiin vuosina 2019–2024 keskimäärin 1,7 miljoonaa paria.[7]
| Raportointikausi | Minimi | Keskimäärin | Maksimi |
|---|---|---|---|
| 2008–2012 | 2 200 000 | 2 800 000 | |
| 2013–2018 | 1 866 457 | 2 027 654 | 2 184 697 |
| 2019–2024 | 1 200 000 | 1 700 000 | 2 100 000 |
Ympäristöministeriön asetuksella rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista (243/2025) Suomen rauhoitetuille eläimille on määritelty arvo. Punarinnan arvo on 34 euroa.[10]
Muutto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Punarinta on muuttolintu pohjoisessa ja idässä. Suomeen punarinnat saapuvat huhti-toukokuussa ja syysmuutto tapahtuu syys-lokakuussa. Suomessa pesivät punarinnat talvehtivat lähinnä Euroopan eteläosissa. Jotkin yksilöt yrittävät talvehtimista Suomessakin.[5]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Punarinta pesii erilaisissa metsissä, erityisesti rehevissä kuusimetsissä, joissa on lehtipuita, mutta myös lehtimetsissä, joissa on kuusia tai tiheitä pensaikkoja. Keski-Euroopassa punarinta pesii yleisesti myös ihmisasutuksen lähellä puutarhoissa ja puistoissa.[6] Paikoin punarinta on alkanut pesiä pihapiireissä Suomessakin.[5]
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesä on tavallisesti maassa kolossa tai kiven alla, kannon tai mättään kupeella, matalalla pensaassa tai risukasassa. Se voi olla myös rakennuksessa tai matalalla olevassa linnunpöntössä. Muninta alkaa toukokuussa. Munia 4–6, valkoisia ja ruskehtavapilkkuisia. Naaras hautoo 2 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä kaksiviikkoisina. Pesii tavallisesti kaksi kertaa kesässä, toinen pesue on juhannuksen tienoilla.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Punarinta käyttää ravinnokseen hyönteisiä ja maanpinnan pikkueläimiä sekä marjoja ja hedelmiä. Talvisin punarinta käy myös ruokintapaikoilla, joilla se syö maapähkinämursketta.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Häkkinen, Kaisa: Linnun nimi. Teos, 2011. ISBN 978-951-851-434-6
- Jobling, James, A.: The Helm Dictionary of Scientific Bird Names. Christopher Helm, 2010. ISBN 978-1-4081-2501-4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 BirdLife International: Erithacus rubecula IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Jari Valkama: Punarinta – Erithacus rubecula Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Häkkinen, 2011, s. 344
- ↑ Jobling 2010, s. 149, 339
- 1 2 3 4 Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 228. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0
- 1 2 3 Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 276. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2
- 1 2 Lehikoinen, A., Mikola, A., Below, A., Jaatinen, K., Laaksonen, T., Lehtiniemi, T., Mikkola-Roos, M., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rusanen, P., Sirkiä, P., Tikkanen, H. & Valkama, J.: Suomen lintujen pesimäkantojen koot ja viimeaikaiset kannanmuutokset (pdf) (Taulukko 1. Lintujen pesimäkantojen koot (keskikanta, minimi pareina, maksimi pareina) Suomessa vuosina 2019–2024 ja lyhytaikainen 12 vuoden kannanmuutos (pääasiassa 2013–2024)) Linnut-vuosikirja 2024. BirdLife Suomi. Arkistoitu 7.11.2025. Viitattu 18.11.2025.
- ↑ Species trends at the Member State level, Finland (Erithacus rubecula) Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2008–12. European Environment Agency. Viitattu 18.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Species trends at the Member State level, Finland (Erithacus rubecula) Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2013–18. European Environment Agency. Viitattu 18.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista Finlex. Viitattu 18.11.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Saurola, Pertti 1983: Miksi syyskuun ja lokakuun punarinnat talvehtivat eri alueilla? – Lintumies 3.1983 s. 108–115. LYL.
- LuontoPortti: Punarinta (Erithacus rubecula)
- Kuuntele: Punarinnalla on kevätillan kaunein liverrys (Suomen Luonto)
- ITIS: Erithacus rubecula (englanniksi)
