Liezi
Liezi (kiin. 列子, Lièzǐ) on taolainen klassikkoteos, joka perinteisesti liitetään ajattelija Lie Yukoun (列圄寇) opetuksiin. Tekstin nykyinen muoto on laadittu todennäköisesti 300–400-luvuilla jaa.[1] Liezi kuuluu kolmeen varhaisen taolaisen filosofian keskeiseen teokseen yhdessä Daodejingin ja Zhuangzin kanssa.[2]
Historia ja alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lie Yukoun historiallinen olemassaolo on epävarma, ja varhaiset kiinalaiset lähteet mainitsevat hänet vain harvoin.[3] Varhaisin säilynyt versio Liezistä perustuu Zhang Zhanin (張湛, 4. vuosisata jaa.) laatimaan versioon ja kommentaariin, joka on nykyään tunnetun teoksen pohja.[4] Useat modernit tutkijat katsovat, että Liezi sisältää eri aikakausilta peräisin olevia aineksia, jotka Zhang Zhan tai hänen aikalaissukupolvensa on koonnut yhtenäiseksi teokseksi.[5]
Rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liezi koostuu kahdeksasta luvusta (卷, juàn), jotka on nimetty legendaaristen tai symbolisten hahmojen mukaan:
- Taivaan suomat onnenmerkit
- Keisari Huang – Keltainen keisari
- Zhou-hallitsijasuvun kuningas Mu
- Kongfuzi
- Tangin kysymyksiä
- Voima ja kohtalo
- Yang Zhu – Yang Zhun opetuksia
- Asioiden sopivaisuudesta
Luvut sisältävät anekdootteja, tarinoita, dialogeja ja filosofisia pohdintoja. Osa kertomuksista esiintyy myös Zhuangzissa ja muissa varhaisissa kiinalaisissa teksteissä.[6]
Filosofia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liezi käsittelee useita taolaisen ajattelun keskeisiä teemoja, kuten:
- luonnollisuus (自然, ziran),
- spontaanisuus,
- toimimattomuus (無為, wu wei),
- kohtalon ja voiman suhde,
- tyhjyyden ja yksinkertaisuuden ihanne.
Teoksen seitsemäs luku, Yang Zhu, poikkeaa osin muusta sisällöstä ja heijastaa sellaista eettistä ajattelua, joka korostaa yksilön nautintoa ja henkilökohtaista etua. Luvun suhde taolaiseen filosofiaan on ollut tutkimuskirjallisuudessa laajan keskustelun kohteena.[7]
Vaikutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikka Liezi ei ole ollut yhtä vaikutusvaltainen kuin Daodejing tai Zhuangzi, se on säilynyt merkittävänä osana taolaista kirjallisuutta. Teksti on vaikuttanut myöhempään filosofiseen ja uskonnolliseen taolaisuuteen kommentaariensa ja tarinaperinteensä kautta.[8]
Suomenkielinen käännös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teoksesta on julkaistu suomeksi käännös nimeltä Liezi – Salaisuuksien tien kulkija. Käännöksen teki Toivo Koskikallio. Teoksen toimittivat Jouko ja Petteri Koskikallio, ja sen julkaisi Suomen Itämainen Seura vuonna 2008 (Suomen Itämaisen Seuran julkaisuja 35).[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Coutinho, Steve (n.d.). Liezi. Internet Encyclopedia of Philosophy. https://iep.utm.edu/liezi/#H2
- Csikszentmihalyi, Mark (2008). Scripture and exegesis. Teoksessa The Encyclopedia of Taoism I–II. Toim. Fabrizio Pregadio. Routledge, 26–28.
- Graham, A. C. (1990). The Book of Lieh-Tzŭ: A Classic of the Tao. Columbia University Press.
- Johnston, Ian & Wang Ping (2011). The Liezi: With Zhang Zhan’s Commentary, Bilingual Edition. The Chinese University of Hong Kong Press.
- Koskikallio, Jouko & Koskikallio, Petteri (toim.) (2008). Liezi – Salaisuuksien tien kulkija. Suom. Toivo Koskikallio. Suomen Itämainen Seura.
- Slingerland, Edward (2003). Effortless Action: Wu-wei as Conceptual Metaphor. Oxford University Press.
