Into Saxelin
Into Ilmari Saxelin (11. heinäkuuta 1883 Hämeenlinna – 25. toukokuuta 1927 Pariisi) oli suomalainen kuvanveistäjä.[1]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Into Saxelinin isän Carl Otto Saxelin oli oluttehtailija ja äiti Saida Maria taiteellisesti lahjakkaasta Blåfieldien suvusta. Myös hänen setänsä Oskar Saxelin oli taiteilija. Saxelinin veljiä olivat kirjailija Jalmari Sauli ja professori Jonni Sauli.[1] Saxelin opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa vuosina 1903–1905 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1908–1912.[2]
Saxelin veisti useita nuoria miehiä ja naisia kuvaavia veistoksia. Opiskeluaikanaan Saxelin sai vaikutteita Auguste Rodinin töistä, mutta hänen omat teoksensa ovat tyyliltään lähempänä klassismia.lähde?
Saxelin kuoli kesken tuotteliaan luomisvaiheensa umpilisäketulehdukseen Pariisissa.[3] Muistomerkiksi Helsingin Hietaniemen hautausmaalle valettiin pronssiin hänen oma veistoksensa Etsijä, joka on sittemmin haudalta kadonnut.[4][5]
Julkisia teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Leikkiviä lapsia / Työskentelevää nuorisoa (1914, 1968), Nummen puistokatu, Turku[6]
- Vapaudenpatsas (1922), Mannerheimin puisto, Oulu
- Vironkävijäin muistopatsas (1921), Bulevardi, Helsinki
- Maalaisten talon julkisivuveistokset (1921), Kamppi, Helsinki
- Sara Wacklinin muistoreliefi (1927), Hupisaarten kaupunginpuisto, Oulu
- Yllätys (1925, 1948), Meilahti, Helsinki
- Herääminen (1920-luku, 1957), Rantapuisto, Hämeenlinna
Kuvia julkisista teoksista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leikkiviä lapsia (1914), Turku.
Vapauden patsas (1922), Oulu.
Maalaistentalon julkisivuveistokset (nainen, 1921), Helsinki.
Maalaistentalon julkisivuveistokset (mies, 1921), Helsinki.
Vapaussodan sankaripatsas (1922), Kurikka, reliefit, muistomerkki Ahto Virtanen.
Vironkävijäin muistomerkki (1923), Helsinki, yhdessä J. S. Sirénin kanssa.[7]
Yllätys (1925, 1948), Helsinki.
Etsijä (1925) kadonnut Saxelinin haudalta, Helsinki.
Herääminen (1925), Hämeenlinna.
Sara Wacklinin muistoreliefi (1927), Oulu.
.JPG)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Hertta Tirranen: ”Into Saxelin”, Suomen taiteilijoita: Juho Rissasesta Jussi Mäntyseen, s. 336–338. Helsinki: WSOY, 1950.
- ↑ Suomen kuvataiteilijat verkkomatrikkeli. Into Saxelin 2005. Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 20.10.2007.
- ↑ Kuvanveistäjä Into Saxelin on kuollut Helsingin Sanomat. 25.7.1927. Helsinki. Viitattu 25.8.2025.
- ↑ Leikari: Päiväkronikka (Muistomerkiksi Etsijä) Helsingin Sanomat. 31.3.1929. Helsinki. Viitattu 22.9.2025.
- ↑ Estofennia: Hietaniemen kadonnut neito – Into Saxelin: Etsijä YouTube. 21.9.2025. Viitattu 22.9.2025.
- ↑ Turun kaupungin taidekokoelma - Ulkoveistokset 2007. Wäinö Aaltosen museo. Arkistoitu 16.4.2015. Viitattu 2. syyskuuta 2007.
- ↑ Vironkävijäin sankaripatsas paljastettu. (Kansalliskirjasto, digitaaliset aineistot) Iltalehti, 28.5.1923, nro 119. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Into Saxelin Wikimedia Commonsissa
