August Karlsson
August (Aku) Andreas Karlsson (30. marraskuuta 1883 Turku – 8. toukokuuta 1958 Turku)[1][2] oli suomalainen rakennusmestari, joka suunnitteli monia puutaloja ainakin Turkuun. Eniten Karlssonin suunnittelemia asuintaloja on Itäharjulla, Mäntymäessä, Nummessa ja Pohjolassa.[3]
Karlsson oli myös tunnettu urheilija, joka 1900-luvun tapaan kilpaili useissa eri lajeissa. Hänen vahvimmat lajinsa olivat pika-ja aitajuoksu. Hän kilpaili valtakunnallisella tasolla myös pyöräilyssä, hiihdossa, luistelussa, uinnissa, telinevoimistelussa ja painissa.[3]
Suunnittelijan uransa jälkeen hän toimi pitkään vuosina 1940–1952 Turun VPK:n päällikkönä.[4]
Funktionalismin yleistymisestä huolimatta Karlsson jatkoi vielä 1930- ja 1940-luvuillakin klassismin tyylisuunnalla.[3]
Suunnittelutöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kerrostalot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Iso-Heikkilä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jääränmaankatu 21, omakotitalo (1942)[6]
Itäharju[3]
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Peronkatu 5, omakotitalo (1926)
- Satulamäenkatu 3, omakotitalo (1928)
Mäntymäki[3]
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Askaistentie 4, paritalo (1934)
- Askaistentie 6, paritalo (1938)
- Askaistentie 8, paritalo (1932)
- Askaistentie 10, paritalo (1929)
- Betaniankatu 23, L-muotoinen puutaloyhtiö (1939)
- Betaniankatu 25, L-muotoinen puutaloyhtiö (1939)
- Kupittaankatu 116, suorakaiteen muotoinen puutaloyhtiö (1938)
- Kupittaankatu 118, suorakaiteen muotoinen puutaloyhtiö (1927)
- Kupittaankatu 126, paritalo (1928)
- Lastenkodinkatu 2, paritalo (1941)
- Lastenkodinkatu 6, paritalo (1942)
- Mäntymäenaukio 3, paritalo (1927)
- Mäntymäenaukio 9, paritalo (1927)
- Mäntymäenaukio 11, paritalo (1927)
- Mäntymäenaukio 13, paritalo (1927)
- Mäntymäenaukio 15, paritalo (1927)
- Mäntymäenaukio 19, omakotitalo (1927)
- Purokatu 37, paritalo (1929)
- Purokatu 39, paritalo (1932)
- Vyökatu 3, paritalo (1929)
- Vyökatu 4, paritalo (1928)
- Vyökatu 6, paritalo (1929)
- Vyökatu 10, paritalo (1928)
- Vyökatu 12, paritalo (1938)
Nummi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suntiontie 12, puutaloyhtiö (1948)[3]
Pohjola
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- As oy Oma-Koti, Bilmarkinkatu 4 ja Pohjolankatu 12, viiden puutalon taloyhtiö (1922)[3]
- Juhannuskatu 20 (aik. J. V. Liljankatu) puutaloyhtiö (1939)[3]
- Juhannuskatu 29 (aik. J. V. Liljankatu) puutaloyhtiö (1940)[3]
- Juhannuskatu 34 (aik. J. V. Liljankatu) puutaloyhtiö (1938)[3]
- Kokkokatu 58 (aik. Räntämäenkatu) puutaloyhtiö (1939)[3]
- Kokkorinne 3 (aik. Muhkurinkatu) puutaloyhtiö (1941)[3]
- Köydenpunojankatu 19, puutaloyhtiö (1938)[3]
- As oy Lilja, Köydenpunojankatu 35, puutaloyhtiö (1939)[3]
- Pohjolankatu 21, omakotitalo (1923)[5]
- Pohjolankatu 23, omakotitalo (1930)[5]
- Pähkinämäenkatu 10, omakotitalo (1929)[5]
- Torpankuja 4, puutaloyhtiö (1930)[3]
Vasaramäki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuusikuja 4, paritalo (1939)[3]
Ojarinne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mikaelin koulun voimistelusali, Koulukatu 8 (1901)[5]
- Terijoelta siirretyn Karikon eli Blombergin huvilan pystytys Urheilupuistoon (1922)[5]
- Turun kristillisen raittiusseuran talo, Rauhankatu 12 b (1927)[5]
- Linnankatu 85, myymälä- ja autotallirakennus (1930)[7]
- Vallihaudankatu 5, Bore-yhtiön tehdasalueelle rakennuttamat verstas (1940), pesula (1949) ja varasto (1951). Purettu 2016[8]
- Nousiaisten VPK:n entinen paloasema, Moisiontie 6 (1936)[5]
- Bostads Ab Eget Bo, Martinkatu 14, uudelleenrakennus jatkosodan pommitusten jälkeen (1942)[5]
- Työläisten as oy Kalliola, Martinkatu 16, uudelleenrakennus jatkosodan pommitusten jälkeen (1942)[5]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ August Andreas Karlsson, Turun hautausmaa, Turku, hautatunnus 01.01V.06.03.02.23 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 20.7.2025.
- ↑ Kuolinilmoitus, August Andreas Karlsson, Uusi Suomi, 1958, No 125, sivu 4, julkaistu 10.5.1958
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Laaksonen, Mikko: Turun puutalot, s. 50, 97–98, 105, 107, 109, 118–125, 136–141. Kustantaja Laaksonen, 2016. ISBN 978-952-5805-87-1
- 1 2 Lahtinen, Rauno & Otronen, Merja: Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa, s. 81–82. Turkuseura, 2012. ISBN 978-952-67404-7-8
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 99, 115, 119, 121, 175, 179, 268, 383. Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-55-0
- ↑ Laaksonen, Mikko: Arjen rakentamista Turussa – Arkkitehtuuria 1940- ja 1950-luvuilta, s. 14. Kustantaja Laaksonen, 2017. ISBN 978-952-7260-00-5
- ↑ Juri: Julkaisemattomia: Poistoja Turun arkkitehtuurioppaasta Julkaisemattomia. torstaina, marraskuuta 03, 2011. Viitattu 12.4.2025.
- ↑ Latvala, Anja: Harppuunakortteli asemakaavanmuutoksen selostus 15.10.2014. Turun kaupunki, kaavoitusyksikkö. Viitattu 12.4.2025.
